torstai 12. tammikuuta 2012

Reko Lundan: Viikkoja, kuukausia

Reko ja Tina Lundán: Viikkoja, kuukausia (2006)
WSOY, 184 sivua.


Reko ja Tina Lundánin yhteisen kirjan oli lukenut jo kerran aiemmin, mutta nappasinpa taas kuitenkin sen kirjastosta mukaani. Kirja kertoo yhden perheen sodasta vakavaa sairautta vastaan. Aki, kolmekymppinen perheenisä, elää niitä kuuluisia ruuhkavuosia työprojekteineen, vanhempainiltoineen, päiväkotikyydityksineen ja makkaraleipäiltapaloineen. Aivokasvaindiagnoosi muuttaa kuitenkin kaiken. Yli kahden vuoden ajan Aki ja hänen vaimonsa Minna käyvät taistelua tautia vastaan, välillä siinä myös onnistuen. Samalla on kuitenkin myös jatkettava entistä elämää, vietävä lapset harrastuksiin, katsottava iltauutiset. 

"Maailmassa oli vain yksi asia ja hyvin vähän sanoja.
- Mä rakastan sua.
- Mäkin rakastan sua.
Halasimme ilman puristusta, kädet olivat jäykät kuin variksen siivet. Surun energia pirskoutui kaakeleille, peilille, vessanpönttöä aitaaville turvakahvoille.
- Mä kuolen.
- Etkä kuole.
- En mä voi mitään.
- Älä suostu, kulta. Me ei suostuta.
- Mä rakastan sua niin kauheesti."

Viikkoja, kuukausia-kirjassa yhdistyvät niin sairaus ja sen tuoma suru kuin ihan tavallinen lapsiperheen arki: välillä ihan ihmetyttää, miten normaalia elämää Aki ja Minna pystyvätkään elämään. Vaikka elinaikaa on annettu vain viikkoja ja kuukausia, voi edelleen viettää huolettomia kesäpäiviä kalliolla ja sotkuisesta keittiöstä saa aikaan kunnon riidan. Myöskään katkeruus on kirjassa tuskin koskaan läsnä, sen sijaan keskitytään taistelemaan, huolesta huolimatta. Päiväkirjamaisten merkintöjen kautta äänensä saavat kuuluviin molemmat vanhemmat, samat asiat kerrotaan kahdesta näkökulmasta, kahden eri ihmisen tuntemana. Tykkäsin.

Vaikka kirjan päähenkilöt ovatkin fktiiviset Aki ja Minna, on Viikkoja, kuukausia kuitenkin pohjimmiltaan tosikertomus. Itse tykkäsinkin myös Tina Lundánin kirjasta Ensimmäinen kesä, jonka hän kirjoitti Rekon kuoleman jälkeen.

3 kommenttia:

  1. Kiitos tästä! :) Luen vähän, siis todella vähän. Eilen hipsin kirjastoon, koska musta tuntui että tämä voisi olla sellainen mun kirja?
    Luin sen illassa. Koskettava ja realistinen teos, tykkäsin! :)

    VastaaPoista
  2. Hei, olipa kiva kuulla :)! Mietinkin, ettei kukaan varmaan näitä kirjajuttuja edes lue, mutta ainakin yksi siis. Suosittelen myös Ensimmäistä kesää, joka tavallaan jatkaa tarinaa, vaikka eri henkilöitä käsitteleekin.

    VastaaPoista
  3. Kyllä mä näitä luen :)
    Ja lainasin myös tuon Ensimmäisen kesän. Tänään ajattelin aloitella sitä :)
    Mies lukee paljon ja nappasi tuon Viikkoja, kuukausia lukemiseksi nyt. :)

    VastaaPoista