perjantai 10. helmikuuta 2012

Kulta pieni.


Pieni mökötti ja synkisteli.
Hän löi ja lätki, mäiski, pätki, hyrskyn,myrskyn,
mullin mallin, sikin sokin, tillin tallin !
"Kulta pieni", sanoi Suuri.
"Mistä moinen kiukkukuuri?"
"No kun minä olen möhnää", sanoi Pieni.
"möhnää ja pöhnää ja myrkkysientä, eikä kukaan rakasta Pientä."
"Kulta pieni", sanoi Suuri.
"Aina päästä häntään asti rakastan sua valtavasti."

Pieni sanoi: "Entäs jos olisinkin joku toinen? Vaikka karvaturveloinen?"
"Kulta pieni", sanoi Suuri, "aina päästä häntään asti rakastaisin valtavasti."
Pieni sanoi: "Entäs jos olisinkin kärsäpäinen sottapytty mönkiäinen?"
"Halaisin ja hoivailisin, kärsänpäästä häntään asti rakastaisin valtavasti."
"Ankka tai lammas", nauroi Pieni. "Taikka vaikka irvihammas!"
"Silloin juuri", sanoi Suuri, "irvihampaat harjaan sulta, olisit mun oma kulta."

"Voiko rakkaus mennä rikki", kysyi Pieni. "Ja voiko sen korjata,
auttaako liima tai teippi tai tikki?"
"Voihan nenä, nyt tuli tenä", sanoi Suuri. "Sitä kun minä en tiedä,
mutta ei rakkautta ainakaan roskiin viedä."
"Entäs sitten", sanoi Pieni, "kun ei ollakkaan vierekkäin, voitko mua
vielä rakastaa vai jääkö rakkaus tänne näin?"

He katsoivat ikkunastaan yön tummaan kirkkauteen, Suuri painoi rakasta
lastaan, sitä pikkuista, povelleen.
"Kulta pieni, katsohan kauas kuinka tähdet loistelee tuolla, ne
loistavat, vaikka niistä ovat jotkut jo ehtineet kuolla."
"Ne loistavat, loistavat aina vaan, eivät kuole, ei kuole rakkauskaan."

Debi Gliori: Kulta pieni



Tänään on sekä poika R:n että äidin nuhapäivä. Luvassa siis pojan perässä juoksemista, niistämistä, syöttämistä, leikittämistä, nukuttamista - ja paljon kuumaa juomaa siinä lomassa. Katsellaan ikkunasta pakkasta, hytistään ja odotetaan herra T:tä kotiin töistä ja kokouksesta. Illalla kokeillaan lääkkeeksi vuohenjuustopizzaa ja elokuvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti