tiistai 24. syyskuuta 2013

I felt the earth beneath my feet. Sat by the river and it made me complete.



"Ei kiinnosta retkeily," totesi kaupunkilaistunut kaksivuotias, kun sunnuntain suunnitelmista kotona keskusteltiin. (Eikös tämän pitänyt alkaa vasta teini-iässä?) Alkujähmeydestä huolimatta otettiin nokka kohti Muuratsaloa ja Paljaspään luontopolkua. Eväsrasiassa hikeentynyt omenapiirakka ja juomapullosta hörpitty mehu maistuivat ihan erityisen hyviltä sammaleisen kiven päällä vierekkäin nökötettäessä.

Sen verran vähän meillä tosin tulee täällä Jyväskylässä reippailtua urbaanin kaupunkiympäristön ulkopuolella, että h-hetkellä huomattiin, ettei meillä ole ollenkaan termospulloa (se niistä kahvi- ja kaakaohaaveista) ja että perheen ainoa kumisaappaiden omistaja on poika R. Jo hetken haaveissa ovat olleet nämä valkoisina tai nämä keltaisina, mutta poika R:n syys- ja talvivaatehankintojen jälkeen budjetti ei anna enää myöten. Vieläköhän on liian aikaista kirjoittaa joulupukille?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti