torstai 26. syyskuuta 2013

When the sale comes first and the truth comes second. Just stop for a minute and smile.


Jo useampi viikko sitten sain Ruutilta haasteen kertoa lempimerkeistäni. Asia kuitenkin hautautui, sillä en todellakaan ole missään määrin tai koskaan ollut merkkiuskollinen tai -tietoinen, nykyään entistä vähemmän.

Lama-ajan lapsena en yksinkertaisesti ole ikinä oppinut panostamaan itseeni edes silloin kun se ei ole rahapussista kiinni: siinä missä poika R kulkee puistossa uudet Converset jaloissa, vedän minä vuodesta toiseen jalkaa ne samat, jo ajat sitten loppuun kuluneet lenkkarit. Lapseen ja lapsen vaatteisiin panostaminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta, mutta itselleni en osaisi ikinä ostaa esimerkiksi kolminumeroisen hintalapun kenkiä tai laukkua (farkuista nyt puhumattakaan). Tästä syystä ostan esimerkiksi itselleni uudet viidenkympin kengät joka syksy, kevät ja talvi, koska edelliset ovat yksinkertaisesti kuluneet puhki tai hajonneet muuten vaan ihan täysin (sen jälkeen kun olen ensin kulkenut useamman viikon/kuukauden märin jaloin). Loogista ja ah niin tyhmää, tiedän! Oikeastaan ainoa tapa, jolla erityisesti hemmottelen itseäni, ovat kampaamokäynnit parin kuukauden välein, ja niistä en periaatteestakaan luopunut edes äitiyslomalla.

Jostain se kaksivuotiaankin merkkitietoisuus kuitenkin kehittyy. Minulle auto on auto, laukku on laukku ja paita on paita, mutta uuden potan nähdessään eri traktori- ja työkonemerkit leikiten tunnistava kaksivuotias osaa jo kysyä "Mikä merkki potta?"



KENGÄT// Kiilakorolliset Oisin avokkaat
FARKUT  //  H&M
T-PAITA // Gina Tricot -perustoppi
KELLO //  En ole pitänyt kädessä yli viiteentoista vuoteen
ALUSVAATTEET // H&M



LAUKKU  // Aina liian täynnä tavaraa, joten kuluu nopeasti puhki ja vaihtuu sitten taas uuteen
KORUT// Hopeiset tai hopeanväriset
TV // Sharp (joka tosin on viimeinen meille hankittava Sharp)
KÄNNYKKÄ// Perus-Nokia ajalta, jolloin äly-etuliitettä vasta vähitellen soviteltiin kännyköiden yhteyteen



MP3 // ikivanha, pieni ja valkoinen ajalta jolloin MP3-soittimilla ei edes ollut merkkiä... 
TIETOKONE // Acer  
MEIKIT  // Maybelline
KASVOVOIDE // Nivea
SHAMPOO/ HOITOAINEN// Tigi




TUOKSU // Bossin Femme sekä DKNY Be delicious
VIINI  // punainen Gato Negro
LEIPÄ// jälkiuunin ruispalat
RUOKA // thaimaalainen, sushi, hyvät pastat




JÄÄTELÖ // minttu
KARKIT  // irtokarkit, Lätkäliigat, salmiakkimerkkarit ja Haribon kumiset lepakkokarkit
SÄNKY  // haaveissa uusi ja leveämpi, sellainen, johon kaksivuotias voisi yöllä könytä ilman, että äidin pitää siirtyä sohvalle
LAKANAT// Vallila
KAMPAAJA // Stailin Maija
PÄIVÄLEHTI// Keskisuomalainen
LEHTI// Anna, Olivia, Trendi, Kodinkuvalehti, Talo ja Koti. Lehtiä luen lähinnä kampaajalla, anoppilassa tai irtonumeron houkuttelevan otsikon innostamana, kotiin olen tilannut aikakauslehden viimeksi silloin, kun Cosmopolitan vielä oli ajankohtaista luettavaa.




Haasteen heitän eteenpäin Janinalle, Melinalle ja Ansukalle, joilla kaikilla on ihanat, erilaiset ja persoonalliset tyylit.

8 kommenttia:

  1. Kiitokset! Tää on musta kiva haaste :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikin ihan kiva, kunhan sain ensin inspiraatiota (kuukauden verran, oho!) kerättyä ;).

      Poista
  2. Hihii kiitos! Paneudun tähän heti huomenna :) Tätä onkin varmasti mukava pohtia. Toisissa jutuissa olen to-del-la merkkiuskollinen ja toisissa ihan sama-fiiliksillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jään odottelemaan :)! Itse taas olen tosi anti-merkkiuskollinen, joten haasteeseen vastaamisessa vierähti tovi.

      Poista
  3. Mä alan raapustaa tätä kans pikku hiljaa. Mutta meillähän on samanlaiset älypuhelimet :D kyllähän tällä just kommentoida voi, mut ei puhettakaan et sais esim. jonkun postauksen tehtyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuvan puhelin on itse asiassa miehen, omasta ei "ihan" löydy Angry Birdsiä. Itse käyn kännykällä lähinnä Facebookissa, muuten sen nettiominaisuus on käytännössä ihan turha.

      Poista