sunnuntai 3. marraskuuta 2013

And it's hard to hold a candle In the cold November rain.










Marraskuun ensimmäinen viikonloppu. 

Yksi onnistuneesti aloitettu Movember-projekti (koskee siis perheen isiä, toim.huom.), yhdet sunnuntai-iltapäivän kakkukahvit Wilhemiinassa, LiikuntaPeuhula ja ihanat ystävät, True Blood season three, kahdet päiväunet (koskee sekä äitiä että poikaa), yksi siivouspäivä, liikaa herkkuja ja epätoivoinen yritys kompensoida sitä sunnuntai-iltana salaatilla sekä mahdollisimman paljon oleilua akselilla sohva-sänky.

Joko muistin muuten mainita vähintään kymmeneen kertaan, ettei ole mitään kurjempaa, kun tämä marraskuisen Suomen pimeys, joka alkaa jo ennen kuin iltaruoka on arkisin saatu syötyä ja ehditään edes ajatella ulos lähtöä? Eipä ihme, että ollaan siellä yleensä ihan keskenämme. Energiavajeeseen ja nuutuneeseen oloon eivät tunnu auttavan nettishoppailu, liikunta, herkuttelu, kynttilöiden polttaminen, matkatoimistojen nettisivujen selailu tai monivitamiinit, ja olisin jo valmis skippaamaan koko joulun ja talven ja kelaamaan pikakelauksella kevääseen asti. Sunnuntai-iltana ruokapöydän antimiin tyytymätön kaksivuotias totesi kylmänviileästi "En halua ollenkaan ruokaa, vaan otan pelkkää patonkia ja syön sen peiton alla." Kunpa voisikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti