tiistai 29. huhtikuuta 2014

Kaksi vuotta, yksitoista kuukautta ja kolme päivää.



"Kasvaako nenä pitkäksi, jos valehtelee?" 
kysyi Pinokkion-tarinaa pohtimaan jäänyt kaksivuotias, kun torstaina silppusin paprikaa keittiössä.

Mitähän siihenkin pitäisi vastata? Pääsiäisen aikaan meillä piipahti pääsiäispupu tuomassa suklaamunan, ja iloisesta vastaanotosta huolimatta podin lievää huonoa omaatuntoa valehtelusta vastaillessani loppu päivän ajan loputtomaan kysymystulvaan pääsiäispupun väristä, tulo- ja menoreiteistä sekä siitä, voisiko pupun vielä nähdä, jos jäisi ikkunalle sitä odottamaan. Saman ikkunan ääressä meillä on muuten tähystelty myös joulupukkia ja tonttuja, joista jälkimmäiset saattavat vilahtaa tiukkoina päivinä ikkunan takana, oli sitten joulu tai huhtikuun kahdeskymmenestoinen.

Kun on kieltänyt kaksivuotiasta huijaamasta käsienpesusta tai lelujen keräämisestä, tuntuu välillä jotenkin moraalittomalta syöttää suurta valhetta tontuista, pääsiäipupuista ja hammaspeikosta. Vai jäisikö lapsi jostain paitsi, jos meidän perheessä joulupukki olisikin alusta alkaen ollut ihan pelkkä satuhahmo?

6 kommenttia:

  1. Omassa lapsuudenkodissani ei koskaan uskoteltu joulupukkiin ja ihan tavallisia lapsia meistä kaikista silti kasvoi. Me tiedettiin aina, että pukki oli pappamme ja hauskaa oli vaan se, että hän oli pukeutunut pukiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota juuri pohdin, että jos alusta alkaen tietäisi, että joulupukki on vaan pelkkää satua, niin välttyisi jonkun vuoden päästä turhalta järkytykseltä, kun totuus jossain vaiheessa kuitenkin tulee ilmi.

      Poista
  2. Mies kielsi aluksi minua puhumasta kaksivuotiaalle (tai no kohta kolmivuotiashan se on) hammaspeikosta, meinasi kai että alkaa pelkäämään turhaan, mutta sitten jossakin siinä uhman pahimmissa puuskissa kun hampaiden pesu yltyi ihan älyttämäksi taistoksi, otettiin hammaspeikolla pelottelu kuitenkin käyttöön.
    Hyvin toimii, samoin tontut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä toimii hammaspeikolla pelottelun lisäksi myös hammaslääkärillä pelottelu - olen varsinainen vuoden mutsi! Myös tontut hiippailevat ikkunan takana varsin usein...

      Poista
  3. Täällä on myös joulupukit ja hammaspeikot käytössä. Tosin pukki koki yllättävän nopeasti inflaation kuukausi pari joulun jälkeen. Kaikista suurimman kunnioituksen kuitenkin taitaa vetää Iitu. Mimosan mielikuvituskaveri, joka on kerrassaan hurja tyttö. Välillä tarinat keksii neiti kaksivuotias itse, välillä vanhemmat joutuvat muistuttamaan kuinka Iitulle sitten kävi kun hän jätti hampaat pesemättä. Joskus suusta on lentänyt esimerkiksi kärpäsiä. Yök kaikkien mielestä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä pukki on edelleen in, vaikka joulusta onkin jo aikaa. Mielikuvituskaveri kuulostaa kyllä tehokkaalta, etenkin kun se on ihan lapsen omaa keksintöä :).

      Poista