torstai 1. toukokuuta 2014

Vappuna.


Jo toissa vuonna totesin, että vanhenemisen huomaa viimeistään siitä, kun vapun juhlinta siirtyy aattoillasta vappupäivään. Isin lähtiessä juhlimaan kaverinsa synttäreitä riitti minulle poika R:n nukuttamisen jälkeen sohva, sipsit ja Solsidan. 

Vappupäivä aloitettiin tukevalla aamiasbrunssilla, minkä jälkeen suunnattiin ystäväperheen kanssa Tivoliin. Suunnittelemamme piknik siirrettiin suosiolla sisätiloihin ja siman ja munkkien sijaan herkuteltiin kotitekoisella sushilla ja salaateilla. 

Ystävien näkemisen lisäksi vapaapäivissä on parasta kiireettömyys (jos sitä sanaa nyt pikkulapsiperheessä edes voi käyttää): ruoka-aikojen ei aina tarvitse olla ihan justiinsa, suunnitelmia voi muuttaa lennosta eikä työn alla ole samaan aikaan kuin korkeintaan pari asiaa. Siksipä tänään ollaan kaiken puuhailun ohella myös maattu poika R:n kanssa pitkään kahdestaan sohvalla lukien lapsuuden lemppariani Hassuja hurjia hirviöitä oikein antaumuksella läpi. Tuntuu ihan lomalta huomata, ettei kuudenteentoista "Mitä se Max aikoi tehdä sille koiralle" -kysymykseen tarvitsekaan tänään vastata, että "oota, kun äiti tekee ensin tämän ja tämän".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti