torstai 25. kesäkuuta 2015

Nelivuotias, joka pukeutuu Lacosteen.



Tapahtuipa yhtenä iltapäivänä metrossa, että meitä vastapäätä muutaman penkkirivin päähän istahti neljän hengen nuorisoporukka. Heistä kasvot meihin päin istuneet pojat kiinnittivät välittömästi huomiota poika R:n Mini Rodinin-krokotiililippikseen. Saksankielisestä - eikä mitenkään erityisen hienovaraisesta sellaisesta - ajatustenvaihdosta ymmärsin sanat lapsi ja Lacoste, ja osoittelusta ja paheksuvasta supinasta pystyi kielitaidotonkin päättelemään, että nuoria pöyristytti - ja vähän myös samalla huvitti - äiti, joka oli pukenut pikkulapsen niinkin kalliiseen lippikseen.

Voisi ehkä luulla, että meidän - siis meidän - luuleminen Lacoste-perheeksi tuntuisi, jos nyt ei imartelevalta niin ainakin jossain määrin hauskalta. Jostain syystä se pelkästään ärsytti. Tuli mieleen, miten Kolmistaan-blogissa muutama viikko sitten pohdittiin, kuinka lapsen tyyli on jollain tavalla koko perheen "käyntikortti", osittain ehkä myös tietynlainen statussymboli. Siis että lapsen tyyli ja vaatteet ovat kuitenkin lopulta pitkälti samanlaisia kuin vanhempienkin, tai ne ainakin edustavat niitä arvoja, joita vanhemmatkin haluavat edustaa. Ehkä siitä johtui myös minun ärsyyntymiseni: en halua meidän käyntikortissa lukevan, että "perhe, jossa nelivuotias halutaan pukea kalliisiin brändeihin ja jossa myös on varaa tehdä niin". Ei sillä, että siinäkään olisi mitään väärää, siis Lacostessa ja kalleissa brändeissä ja lasten pukemisessa kalliisiin vaatteisiin, mutta se vaan ei ole yhtään meitä.

Todellisuudessa nimittäin olemme niin kaukana maailmasta, jossa tenava puetaan Lacosteen, että merkkien samanlaisuuden tajusin oikeasti vasta tuona iltapäivänä metrossa ja myöhemmin  kotona googlailemalla: todellakin, Mini Rodinin krokotiilikuosi muistuttaakin aika paljon Lacosten merkkiä. Nelivuotiaan lippiksestä maksoin kuitenkin brändihintojen sijaan vain sen kolmekymppiä, joka sekin tuntui omalle kukkarolle ja omaan lastenvaateideologiaan todella paljolta.



Hei te muut, onko lapsen tyyli perheen statussymboli?
Entä olisiko Lacoste-erehdyksestä pitänyt olla imarreltu?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti