maanantai 31. elokuuta 2015

Oi ihana elokuu.


Elokuussa kuvasin vähemmän kuin missään kuussa moneen vuoteen. Ensin oli liian kylmää ja sateista, sitten liikaa töitä ja uusia rutiineja ja lopulta taas liian hyvät kelit, jotta kameraa olisi jaksanut kantaa mukana saati kaivaa esille. Kuvattomuus ei silti juuri ole haitannut: sen sijaan, että olisin iltaisin halunnut avata läppärin ja päivittää blogiin viimeisimmät kuulumiset, olemme miehen kanssa leiriytyneet yhdessä sohvannurkkaan ja katsoneet Netflixistä ensin The Killingin toisen, sitten kolmannen tuotantokauden. Aika hyvä niinkin.

Silti kameraan ja puhelimen muistiin on kuukauden aikana ilmestynyt sekalainen kasa yksittäisiä hetkiä, jotka olen jostain syystä halunnut ikuistaa. Koska ehdittiinhän me elokuussa vaikka mitä: juhlittiin kolmia syntymäpäiviä ja käytiin kerran HopLopissa, ajettiin mummolaan kahtena viikonloppuna, saatiin pieni nelivuotias vieras meille leikkimään ja syömään spagettia, tehtiin välillä vähän parempaa arkiruokaa ja syötiin ulkona, nähtiin ystäviä, luettiin loppuun Mio, poikani Mio ja aloitettiin sen jälkeen Veljeni, Leijonamieli, vietiin nelivuotiasta yleisurheilukouluun ja istuttiin iltoja hiekkalaatikon reunalla, opeteltiin taas arkirytmiin, pakattiin kesävaatteet vintille ja haettiin ne sieltä takaisin käyttöön, uitiin ja otettiin aurinkoa, grillattiin, luettiin kasa kirjoja ja lehtiä ja tehtiin taas vähän matkasuunnitelmia ja -varauksia. Ihan hyvä kuukausi kaiken kaikkiaan.

Puhelinkuvista huolimatta minua ei edelleenkään löydä Instagramista enkä ole myöskään opetellut snäppäilemään. Olen päättänyt, että minun elämäni on mieluummin jossain muualla: leikkipuistossa, aamupalapöydässä oman perheen kesken, satuhetkissä tai vaikka illoissa, joina minulla on aikaa tehdä voileivät ja linnoittautua katsomaan tv:tä ilman sen kummempia paineita mistään muusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti