lauantai 24. lokakuuta 2015

Susan Fletcher: Tummanhopeinen meri

"Lapsena kun saa kuulla tarinoita taioista ja ikuisesta rakkaudesta. Mutta varttuessa valkenee, että solut jakautuvat ja rakkaus voi jäädä vastakaiutta ja että yksinäisyys voi raastaa ihmisen niin paljaaksi, vereslihalle, että pienikin kosketus tuntuu kipuna. Valkenee että on sotia, kuivuutta, kouluampumisia, kauhea uusi syy siihen miksi kanalan ovessa on lukko, ja silloin ihminen etsii lohtua. Kokeilee kaikkea mahdollista. Kaipaa maailmaa, johon uskoi, kun oli vielä pieni ja arveton."


Susan Fletcher: Tummanhopeinen meri (The Silver Dark Sea, 2012)
LIKE, 443 sivua.


Ihankivoista kirjoista ei juuri jaksaisi kirjoittaa, ei aina niistä huonoistakaan. Hyvistä kirjoista taas haluaisi rynnätä kertomaan muille jo silloin, kun tarina on vielä kesken, ja teksti tuntuu syntyvän sivuja lehteillessään ihan itsestään. Mutta sitten on se neljäskin kategoria, se jota ei monesti edes muista, sillä näitä kirjoja on niin harvassa. Neljänteen kategoriaan kuuluvat ne astetta suuremmat kirjat. Ne, joihin rakastuu päätä pahkaa ja joista haluaisi sanoa heti paljonkin, mutta joista ei ikinä osaa sanoa tarpeeksi. Ne, jotka on yksinkertaisesti mahdotonta puristaa yhdeksi postaukseksi, sillä kun kirjan avaa, tuntuu ihan siltä, kuin katsoisi sisälle aarrearkkuun ja tuntisi merituulen tuoksun - samalla kertaa.

Susan Fletcherin Tummanhopeinen meri on kategorian neljä kirja.

Yhtenä päivänä hän huuhtoutuu merestä rannalle, Abigailin Kansantarut ja perinteet -kirjan Kalamies. Hän on puoliksi mies, puoliksi kala ja hän ottaa ihmisen hahmon yhden kuunkierron ajaksi tuodakseen lohtua ja toivoa niille, jotka sitä kaikista kipeimmin tarvitsevat. Ja Parlan karun surullisella saarella heitä on yksi jokaiselle sormelle.

On monenlaisia rakkauksia. Niitä lämpimiä, kaiken alleen hautaavia, jotka silittävät uneen pienen traktoripyjamaan puetun vartalon ja jotka edelleen, vuosien jälkeenkin, soittavat kaipuun yllättäessä tuttuun numeroon, johon kukaan ei enää voi vastata. Ja sitten on niitä rakkauksia, joiden takia hellepäivänäkin puetaan pitkähihainen poolo, joissa särkyvän lasin ääntä seuraa aina ääni siitä, kun pää isketään uuninpieleen. Silloin voi olla pakko uskoa ikivanhoihin tarinoihin, merilauluihin tai pieniin uskomuksiin, Kalamieheenkin, ja löytää lohtunsa niistä.

"Joinakin iltoina, kun isä oli juonut, Nathan tukki heidän huoneensa oven raon villapaidoilla. Tai jos meri myrskysi, hän avasi ikkunan saadakseen meren äänet sisään - pärskeet ja pauhun. Kerran, kun lasi särkyi keskellä yötä ja Nathan kuuli äidin uikuttavan alakerrassa, hän sanoi Tomille Kaikki hyvin, se on vain koira, minkä jälkeen hän otti kaksi näkinkenkää kirjahyllystä, painoi ne Tomin vaaleanpunaisille korville ja sanoi Kuuntele. Pidä ne korvilla, niin kuulet meren laulun...
     Heillä oli foliohatut, jotka toivat mieleen avaruusoliot. Ne peittivät korvat ja vaimensivat äänet."

Kuten sanoin, Susan Fletcherin Tummanhopeinen meri on kategorian neljä kirja: enemmän meren tuoksua, puuskittaista tuulta ja pieniä paloja elämää sekä tarinoita tarinoista kuin juoni, jonka voisi kirjoittaa postaukseksi. Lukekaa itse, niin tiedätte. Jos lukee yhden kirjan syksyssä, vaikka vuodessakin, voisi se kirja hyvin olla tämä.

"Emme osaa hengittää veden alla emmekä ymmärrä valaiden laulua. Emme löydä ruumista, joka putoaa yli laidan. Tiedämme kyllä, että sydän koostuu kammioista ja sen voi tärskäyttää takaisin käyntiin, mutta sanamme eivät riitä kuvaamaan sen valtavia, ihmeellisiä tunteita - huippuja ja laaksonpohjia, jotka käyvät rinnakkain. Rakkaus on liian pieni sana - liian pieni."

4 kommenttia:

  1. <3 Tämä kirja on yksi suuria lemppareitani. Aivan mieletön. Ja tipahtaa minullakin samaan kategoriaan. Ihanaa, että pidit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samoja ajatuksia minullakin! Tämä oli jopa niin hyvä, että saa nähdä, milloin uskallan tarttua siihen jäljellä olevaan Ftetcheriin eli "Noidan rippiin"; voiko tämän jälkeen enää mikään nousta samalle tasolle?

      Poista
  2. Täytyy varmaan laittaa luettavien kirjojen listalle tämä! :)

    VastaaPoista