perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kun äiti kuoruitui ulos kotihousuistaan.



Paita // Object
Housut // HM
Imetystoppi // HM


Jos loppuvuodesta tuskailin, miten vaikeaa olikaan löytää sekä tyylille, kukkarolle että vartalolleni sopivia raskausvaatteita, ei tilanne kyllä helpottanut yhtään Pikkuveljen synnyttyä: nättien, kohtuuhintaisten ja ennen kaikkea minun tyylisten imetysvaatteiden löytäminen se vasta vaikeaa onkin. Kun ei innostu siitä yhdestä ja ainoasta Hennesin imetyspaitamallista, ei osaa nähdä päällään Mamaliciousin kietaisupaitaa eikä toisaalta ole valmis maksamaan sataa euroa Boobin imetysmekosta, ovat vaihtoehdot oikeasti yllättävän vähissä.

Ensimmäiset viikot Pikkuveljen kanssa kyllä pärjäsin hyvin kotitopillani, vanhalla neuletakilla sekä joogahousuillani - ja olin olooni enemmän kuin tyytyväinen. Sairaalassa ja neuvolan kontrolleissa ravailun ohella tai takia en edes juuri halunnut poistua kotoa ja pahimmissa hormonihuuruissani jopa vannoin pysyväni neljän seinän sisällä koko vauvavuoden, ihan vain pikkuruista poikaani nuuhkuttelemassa. Vauvakin tuntui niin minikokoiselta (ja toki sitä olikin!), ettei sitä edes halunnut viedä mihinkään ja altistaa sitä samalla pöpöille tai ihmisten päivittelylle. Enimpien huurujen haihduttua alkoi kuitenkin tuntua taas kivalta päästä ihmisten ilmoille - jossain muussa kuin niissä kotihousuissa. Halutti päästä vaunulenkille, puistoon, ystäville kyläilemään ja kaupunkiin lounaalle. Vauvaakin teki jo mieli näyttää koko maailmalle, olihan se maailman söpöin. Päälle alkoi pikku hiljaa löytyä taas muutakin kuin vain ne iänikuiset (joskin maailman mukavimmat) kotivaatteet.

(Ja sittenhän vauva tietenkin sairastui ja vajaan viikon kujin jälleen sairaalan käytävillä niissä samoissa joogahousuissani, mutta se onkin sitten jo ihan toinen tarina.)

Senpä takia viime viikot olen inventoinut vaatehuonetta ja selaillut nettikauppoja. Etsinnässä on ollut jotain, jonka kanssa imetys onnistuu vaivattomasti kahvilassa ja joka ei ihan heti paljasta kaikille vastaantulijoille jokaista ryppyä tai olkapäälle ilmestynyttä puklutahraa. Jotain, missä voi yhtä hyvin istahtaa ravintolan pöytää kuin hiekkalaatikon reunalle. Plussaa olisi tietenkin tietty ekologisuus, jolloin päälle voisi vetää perinteisen imetysaatteen sijaan vaatteen, jossa kyllä voi imettää mutta jota voi pitää päällä vielä sittenkin, kun Pikkuveli juo maitonsa nokkamukista. 

Viimeisen kuukauden aikana olenkin (niiden kotihousujen ja kotitoppien lisäksi) löytänyt uudelleen vanhan farkkupaitani sekä kesällä Primarkista ostamani edestä napitettavan mustan topin. Niiden lisäksi löysin Vilalta ruosteenvärisen paitapuseron ja Mamaliciousilta yhden kohtuuhintaisen raidallisen imetysmekon, jossa viihdyin koko viime viikon. Ehkä näillä pärjätään ainakin, tämä alkukevät.


Hei te muut äidit, jakakaa vinkkinne: mistä löytää parhaat imetysvaatteet vai onko vauvavuodesta mahdollista selvitä ihan normiosastojen vaatteilla? 



(Vaatekaapin sisällön lisäksi olisi hyvä päivittää myös poseerausta; blogin profiilikuvassa tuossa sivussa kun näyttää poseeraavan ihan samannäköinen nainen kuin tämän postauksen alussa.)

2 kommenttia:

  1. Minä olen kahden 1.5 -vuotiaan mummo, niin etten oikein osaa neuvoa noissa vaate asioissa.
    Olen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa, tervetuloa mukaan :)! Pitääpä käydä kurkkimassa Aurinkokujankin tunnelmia - aivan ihana nimi muuten!

      Poista