keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Toinen kuukausi Pikkuveljen kanssa...



...aamuja, joina 120-senttisessä sängyssä on sulassa sovussa (ja aikamoisena sekamelskana) neljäkymmentä varvasta.
 ...kaksi käyntiä vyöhyketerapeutilla.
...ensimmäinen vauva Manducassa -tyylillä valmistettu kasvissosekeitto.
...vähän vähemmän sitä suklaata ja jopa hieman Yogaiaa.
...tunne siitä, että arki kahden pojan kanssa jo sujuu, että Pikkuveljellä on jo jonkinlainen rytmi ja etten itse ole juurikaan väsynyt ja että alun vaikeuksien jälkeen kaikki on niin kuin pitääkin.
...Pikkuveljen ensimmäiset ravintolareissut ja perhekahvilat.
...uusi vaippakoko ja kaksi uutta vaatekokoa.
...ensimmäiset itse raskausaikana ostamani vaatteet, jotka sain pukea pojalleni (niiden pikkuisten, miehen häthätää pojan synnyttyä ostamien sijaan).
...edelleen ihan uskomatonta huolta: Pulautteleeko se liikaa? Saako se varmasti tarpeeksi maitoa? Mitä se itkee? Mitä, jos se saa isoveljen flunssan? Mitä jos katto tippuu sen pinniksen päälle tai se kiipeää pois pinniksestään ja loukkaa itsensä?


Ja sittenhän se tietenkin sen sai, isoveljen flunssan nimittäin. Eikä se mikään perusflunssa ollutkaan, vaan rs-virus ja raju sellainen. Kuusi päivää vietimme sairaalassa tarkkailemassa Pikkuveljen hengitystä ja opettelemassa uudelleen syömään, ja sinä aikana minä ryvin sellaisia pohjamutia, etten koskaan aiemmin. Ei tullut siis meille suklaakakkuja, cake popseja tai mozzarellasalaattia ja jo valmiiksi tilatut ristiäisservetitkin jäivät keittiön kaappiin: Pikkuveli kastettiin palmusunnuntaina sairaalassa. Sitten kasteen jälkeen illalla Pikkuveli alkoi taas heilutella käsiään, ensimmäistä kertaa melkein viikkoon, ja seuraavana päivänä jaksoi jo itse syödä tarvitsemansa maidot. Pääsiäisviikon tiistaina pääsimme takaisin kotiin.


...lopulta kuitenkin meidän näköinen, takuulla liikuttava kaste, joissa Pikkuveljestä tuli Pikkuveli R.


(Sen verran kyllä on jo pakko toivoa, että huhtikuu olisi meidän osalta täysin draamavapaa.)


Edellisen kuukauden löydät täältä.

2 kommenttia:

  1. Toivon myös teille kaikkea hyvää ja että vaikeudet olisi takana päin! Kevät tulee ainakin, se on varmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jospa tämä huhtikuu tosiaan olisi jo vähän tasaisempi :). Ja peukku ehdottomasti keväälle - tänään oli jo kaupungillakin ensimmäistä kertaa terassit täynnä :).

      Poista