lauantai 9. huhtikuuta 2016

JoJo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

"Odotin, ja sitten kohensin hänen päänsä takana olevaa tyynyä ja hänen rintansa ympärillä olevaa peittoa. 'Anteeksi', sanoin ja oikaisin selkääni. 'Jos kyselen liikaa. Tahdotko, että lähden?'
      'En. Jää vielä hetkeksi. Puhu minulle.' Hän nielaisi. Hänen silmänsä avautuivat taas, ja hän suuntasi katseensa minuun. Hän näytti hirvittävän väsyneeltä. 'Kerro minulle jotain hyvää.'"


JoJo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Me before you, 2012)
Gummerus, 476 sivua.


JoJo Moyesin bestselleriin törmäsin ensimmäistä kertaa aika tarkalleen vuosi sitten. Olin tullut kirjakauppaan hankkimaan itselleni luettavaa Berliinin-kuukautta varten ja tovin pokkarihyllyllä pähkäiltyäni olin päätynyt uusimpaan Kristina Ohlssoniin sekä John Greenen teiniromaaniin. Kassalla parikymppinen miesmyyjä vilkaisi ensin ostoksiani ja sitten minua ja totesi iloisesti: "Sulle voisin suositella vielä JoJo Moyesia. Kakki keski-ikäiset naiset on siihen nyt ihan hulluina!"

Kerro minulle jotain hyvää jäi sillä kertaa ostamalla. Muutaman päivän kuluttua palasin kuitenkin kirjakauppaan ja ostin kirjan äidilleni äitienpäivälahjaksi. 

Ja sieltä se JoJo Moyes sitten lopulta, vuotta myöhemmin, minunkin yöpöydälleni löytyi, äidin kirjahyllystä.

Yhtenä aamuna väärään aikaan väärässä paikassa muuttaa kolmikymppisen Will Traynorin elämän täysin: liikenneonnettomuus vie häneltä sekä liikuntakyvyn että koko entisen, itsenäisen elämän. Hektinen työarki Lontoossa, kaukomatkat, extreme-urheilu ja kuvankaunis tyttöystävä vaihtuvat silmänräpäyksessä pyörätuoliin sekä elämään vanhempien siipirakennuksessa. Pikku hiljaa Will on lukkiutunut entistä enemmän neljän seinän sisään, erakoitunut ja katkeroitunut - sekä päättänyt kuolla.

Willin viimeinen oljenkorsi on 26-vuotias takapajuisessa pikkukaupungissa, hanttihommissa ja väljähtäneessä parisuhteessa jumittava Louisa, joka ajautuu miehen henkilökohtaiseksi avustajaksi lähinnä pakon edessä. Hyväntahtoisen hömelön ja aidon luonnonlapsen Louisan tehtävänä on palauttaa Willin elämänhalu ennen kuin on liian myöhäistä.

Kerro minulle jotain hyvää on JoJo Moyesn läpimurtoromaani, jota on myyty maailmanlaajuisesti viisi miljoonaa kappaletta.

Kirjallisuuden nobelia Moyesille on turha povata ja tuskin hän sitä itse odottaakaan. Kerro minulle jotain hyvää kun on chick litiä, kevyttä kesälukemista ja rehellistä hömppää - ja ihan häpeilemättä, mitään muuta yrittämättäkään. Alussa tekstin ja tarinan kepeys kyllä hieman häiritsee, mutta yllättävän nopeasti aivot kääntyvät hömppämoodille ja kirja imaisee mukaansa. Viis yllätyksettömistä juonenkäänteistä, epäuskottavan stereotyyppisistä henkilöhahmoista tai ajoittain ontuvasta monologista - haluan silti heti tietää, miten Willille ja Louille lopulta käy ja onko kirjailija valinnut sen loppuratkaisun, jota me kaikki romantikot kuitenkin odotamme...! Kerro minulle jotain hyvää ei ehkä ole suurta kirjallisuutta, mutta älyttömän viihdyttävää kyllä.

Sitä, mihin JoJo Moyes lopulta juonensa kanssa päätyi, ei ehkä kannata tässä paljastaa, mutta kirjan luettuani kyllä huomasin, mistä ihmiset vuosi sitten hullaantuivat...

3 kommenttia:

  1. Luin just äsken tän kyseisen kirjan, ja olihan se hyvä. Mutta ehkä siitä sitten kuitenkin jäi puuttumaan se jokin ja olihan se toki aika ennalta-arvattavaakin luettavaa. Nyt sitten pohdin, että kannattaakohan kirjasta tehtyä elokuvaa edes mennä katsomaan vai onko kyseessä samanlainen nyyhkytapaus kuin Tähtiin kirjoitettu virhe oli.. Saa nähdä mihin ratkaisuun päädyn :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, tästäkin on tulossa elokuva, enpä tiennytkään! "Tähtiin kirjoitettu virhe" tosin iski minuun nimenomaan leffaversiona, ja sen ääressä on tullut rehellisesti pillitettyä useammankin kerran ;)...

      Poista
    2. Heinäkuussa taitaa olla ensi-ilta! :)

      Poista