perjantai 29. huhtikuuta 2016

Kolmas kuukausi Pikkuveljen kanssa...



jolloin...

...Pikkuveli alkoi hymyillä ensimmäisenä isoveljelleen, äidille ja makuuhuoneen lampulle.
... aloitimme perhekerhossa, kävimme porukalla sushilla ja thaimaalaisessa ja hurautimme ensimmäistä kertaa yöksi mummulaan.
...edelleen uudelleenlämmitin vanhaa kahvia mikrossa (mutta lähinnä laiskuuttani).
...tunsin välillä totaalista riittämättömyyttä kantaessani itkevää vauvaa samalla kun nelivuotias odotti vieressä palapeli käsissään.
...Pikkuveli oli edelleen usein sitä mieltä, että iltaisin kelpaa vain ja ainoastaan äidin syli.
...siirryimme taas uusiin vaippa- ja vaatekokoihin ja kirjautimme vaa'alle joka viikko 300 grammaa edellistä viikkoa enemmän.
...kävimme vielä kerran vyöhyketerapiassa ja saimme siitä apua.
...Pikkuveli kääntyi vatsalta kyljelleen ja alkoi jokellella.
..kroppa ilmoitti saaneensa liikaa kanniskelua, huonoja imetysasentoja ja remonttia sekä ihan liian vähän joogaa ja lenkkeilyä.
...Pikkuveli sairasti ensimmäisen vatsatautinsa. 
...aloitimme poikien kanssa oman perjantaiperinteemme: kakkukahvit kolmestaan keskustassa viikonlopun kunniaksi.
...Pikkuveljellä alkoi olla jo oma rytmi. Huraa! Ja sitten taas ei ollutkaan... Sillä ai niin, nämähän olivat vain niitä kuuluisia vaiheita.


...puistoilimme paljon, näimme ystäviä, kannoimme välillä miehen kanssa vuorotellen kiukkuavaa vauvaa, nukuimme edelleen yllättävän hyvin (ja koputimme puuta joka kerta siitä mainitessamme), luimme Astrid Lindgreniä, lämmitimme mikrossa pinaattilettuja, remontoimme olohuonetta ja pääsimme vihdoin elämään sitä tavallista, parasta arkea.


Edelliset kuukaudet löydät tästä ja tästä.

2 kommenttia: