keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kaksikymmentäneljä kuvaa ja viisi parasta Tukholmasta.



Junibacken

Junibacken oli meidän pakko nähdä -listalla jo edellisellä Tukholman-reissulla. Silloin laivalle päästyämme tajusimme kuitenkin, ettei paikka ollut talvikaudella auki maanantaisin ja meidän kaupunkipäivämme sattui kun sattuikin juuri maanantaille. Tällä kertaa suuntasimme Djurgårdenin lautalle suoraan laivalta - emmekä olleet ainoita: suurin osa muista samalla laivalla liikkuneista lastenvaunuseurueista kun tuntui suunnitelleen ihan samoin ja perillä Junibackenissa kuuli selvästi enemmän suomea kuin ruotsia. Ei toisaalta ihmekään, sillä paikka osoittautui aivan mahtavaksi: sen kuuluisan satujunan lisäksi talosta löytyi myös muun muassa Muumien maailma, iso kirjakauppa, Viirun ja Pesosen vaja, Katto Kassisen talo, Huvikumpu sekä aivan ihana kahvila-ravintola, jossa jokainen yksityiskohta oli kuin suoraan satukirjan sivuilta.


Hädässä ruotsalainen tunnetaan

Tiedoksi muillekin Tukholmaan matkaaville: busseista ei voi enää ostaa lippuja vaan ne pitää hankkia ennakkoon Pressbyrånista. Paitsi jos kuskina sattuu olemaan erityisen ystävällinen ruotsalaisnainen, joka säälii yhtä Junibackenista Sergelin torille mielivää suomalaisperhettä ja päästää koko porukan kyytiin ilmaiseksi. Aika ihanaa. 


Gamla Stan

Samalla sekä niin nähty että pakko nähdä joka kerta. Junibackenin jälkeen piipahdettiin pikaisesti keskustassa ostoksilla ja suunnattiin lopuksi jäätelöille Stortorgetille.  


Jotain vanhaa, jotain uutta 

Vaikka Tukholmassa on tullut käytyä kohta kymmenen kertaa, on kaupungissa edelleen paljon näkemättä. Ensi kerralla suunnataan ainakin taas Södermalmiin, johon edellisellä reissulla rakastuin, sekä ABBA-museoon, johon en taaskaan saanut perheen miehiä houkuteltua. 


Vauvan kanssa reissuun, totta kai!

Ennen matkaa satuttiin ystävän kanssa puistossa juttelemaan siitä, kuinka vaivatonta laivamatkustaminen lasten kanssa on. Ja niinhän se onkin - jos ei itse satu kärsimään matkapahoinvoinnista. Menomatkalle meille nimittäin sattui se kesän toistaiseksi pahin myrsky ja kolmimetriset aallot alkoivat heitellä laivaa heti Katajanokan jäätyä taakse. Ensimmäinen ilta laivalla menikin sitten minun osaltani ensin Buffetissa varovasti salaattia (kolmenkymmenenkolmen euron edestä) nakertaen ja sen jälkeen Pikkuveljen kanssa hytissä maaten ja voiden pahoin samalla, kun loput perheen miehistä huvittelivat Ville Vikingin maassa. Ei kiva.
      Onneksi matkustaminen vauvan kanssa oli huomattavasti helpompaa kuin matkustaminen merisairaan aikuisen kanssa, sillä Pikkuveli nukkuu hyvin, viihtyy vaunuissa tai viimeistään sylissä ja nälän yllättäessä ruokakin on aina yhtä lähellä kuin lähin puistonpenkki - ja toisin kuin isoveljensä, se on täysin tyytyväinen myös vaatekaupassa eikä uhkaa heittäytyä lattialle leluhyllyn kohdalla. Kunpa vaan muutkin muistaisivat, miten lasten kanssa on kiva matkustaa ja etenkin sen, että sairaan lapsen paikka on kotona: paluumatkalla laivan leikkipaikalle nimittäin pöllähti yhtäkkiä vesirokkonäppylöiden peitossa oleva pikkupoika, joten seuraavat kaksi viikkoa meillä saadaankin jännittää, päästäänkö taas vaihteeksi sairastamaan.

2 kommenttia:

  1. Voi Tukholma! Sinne minäkin olisin halunnut tänä kesänä, mutta eipä riitä pennoset, kun tässä on nyt kaikenlaista menossa ;) Onneksi Tallinnakin oli kiva ja elokuussa odottelee reissu paikkaan, jossa en ole koskaan käynyt. Mutta SILTI, Tukholma on niin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukholmaan ei kyllä kyllästy millään! Meilläkin oli itse asiassa suunnitelmissa olla tällä kertaa myös yksi yö maissa, mutta hinnat näin kesäsesongin aikaan oli ihan järkyttäviä :O. Pitää siis katsella uudelleen vaikka syksyllä. Toinen kestosuosikki on meilläkin Tallinna. Monella suomalaisella tuntuu olevan siitä aika stereotyyppinen kuva, mutta kun poistuu satamasta ja vanhastakaupungista, löytää vaikka mitä mielenkiintoista.

      Poista