torstai 30. kesäkuuta 2016

Miniloma Helsingissä.



Meidän suhde Helsinkiin on vähän kaksijakoinen. Kesäistä Helsinkiä, kauppatoria kojuineen, ravintolatarjontaa, ihmisvilinää, meren tuoksua - jopa sitä lokkien kirkunaa - suorastaan rakastan. Jo lapsena meidän perheellä oli tapana tehdä vuosittainen kesälomareissu Helsinkiin tapaamaan serkkuja, kiertämään Korkeasaarta, Suomenlinnaa ja Linnanmäkeä ja ihan vaan ostoksille, ja samaan perinnettä on jatkettu myös omien lasten kanssa: Helsinki-lomilla on kierretty jo monesti sekä Linnanmäki että Korkeasaari, istuttu Tuomiokirkon portailla merelle tiiraillen, käyty museoissa ja näyttelyissä sekä syöty eri ravintoloissa. 

Toisaalta aina kaupungissa käydessä, etenkin lasten syntymän myötä, tulee tunne, että vaikka Helsingissä onkin kiva käydä, ei siellä kuitenkaan haluaisi asua. Muutaman päivän loman jälkeen on aina erityisen kiva palata kotiin Jyväskylään, jossa kyllä saa halutessaan sushia ja nepalilaista puolen tunnin varoitusajalla ja pääsee treffeillä pelaamaan room escapea, mutta jossa kuitenkin on sopivasti sitä pikkukaupunkifiilistä, jota huomaan lopulta kaipaavani.

Ennen Tukholman-matkaamme lomailimme kuitenkin kaksi päivää myös pääkaupunkiseudulla. Sen verran huonoa tuuria oli tällä kertaa matkassa, että reissulle osui ehkä vuosisadan surkein keli: kaksi päivää pelkästään satoi, satoi ja satoi. (Lukuun ottamatta sitä iltaa, jona sekä satoi että myrskysi.) Korkeasaari ja Kauppatori jätettiin siis suosiolla väliin ja niiden sijaan suunnattiin ostoksille ja hampurilaisille Naughty BRGRiin, Sea Lifeen sekä Luonnontieteelliseen museoon, joka osoittautui ihan huikeaksi paikaksi. Ne reilut seitsemän tuntia, joina meidän kahden vuorokauden Helsinki-lomallamme ei satanut, käytettiin lopulta hyödyksi Linnanmäellä, jossa poika R kiersi muutamassa tunnissa kaikki lastenlaitteet.

Ja satoi tai paistoi, yksi on kesä-Helsingissä aina saatava: Vanhalla suunniteltuun Magnumiin tuli tällä kertaa valkosuklaan päälle pistaasipähkinöitä, suolapähkinöitä sekä suklaarouhetta.

2 kommenttia:

  1. Minulla on melko samanlainen suhde Helsinkiin, joskaan itse en lapsena koskaan perheen kanssa käynyt. Mutta Helsingissä on kiva vierailla, mutta aina kun sieltä palaa Turkuun, rakastan tätä kaupunkia taas vähän enemmän. Täällä on kaikki ja silti täällä on hyvällä tavalla pientä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, borta bra men hemma bäst <3. Ihan pikkukaupungissakaan en ehkä haluaisi asua, mutta tällaisessa keskisuuressa on tarpeeksi kaikkea ja lisäksi mahdollista tuntea naapurit, naapurusto ja törmätä tuttuihin aina kaupungille mennessä.

      Poista