maanantai 20. kesäkuuta 2016

Viimeiset kaksi viikkoa olen...


Matkannut nelostietä sekä pohjoiseen että etelään, päässyt taas pitkästä aikaa Kehä III:n sisäpuolelle ja ylittänyt myös Itämeren. Yöpynyt hotellissa ja laivalla ja puhunut ruotsia.

Viettänyt kaksi viikkoa futismutsin elämää ja huomannut huutavani kentän laidassa, että "potki jaloilla sitä palloa!".

Kutsunut kaksi isoa ja yhden pienen ystävän meille perjantaiaamupäivän ex tempore -brunssille. Pastasalaattia, aamiaistarpeita, paljon hedelmiä, mehua, patonkia, ciabattaa, levitettä ja suklaakeksejä sekä erityisen hyvää, kiireetöntä seuraa isompien lasten leikkiessä keskenään, siitä on hyvät perjantait tehty.

Nähnyt paljon ystäviä, sopinut puistotreffejä, käynyt leikkitreffeillä, kyläillyt ja kahvitellut ja ollut ihan älyttömän onnellinen asuinalueesta, jossa lähin vyöhyketerapeutti on yläkerrassa, lähin ystävä parin talon päässä, lähin lenkkiseura kahden kadunkulman takana ja ihan vieressä kaupungin isoin puisto, josta löytyy aina poutasäällä seuraa sekä minulle että pojille.

Laulanut pitkästä aikaa karaokea ja nähnyt myös Happoradion livenä. Kärsinyt armotonta päänsärkyä yhden viinilasillisen takia.

Keittänyt ja soseuttanut bataattia, porkkanaa ja perunaa. Ostanut myös luumusosetta. Huomannut, että Pikkuveli alkaa kovasti jo pyrkiä istuma-asentoon. Ihmetellyt, että mihin tämä aika ihan oikeasti menee.

Katsonut paljo jalkapalloa tv:stä. Ihan joka ilta.

Yrittänyt panostaa myös omaan hyvin vointiini, jonka tänä vuonna olen liian usein laiminlyönyt. Käynyt fysioterapeutilla, tehnyt uutta venyttelyohjelmaani ja joogannut. Ostanut kenkiini kunnon pohjalliset. Kokeillut itsekin vyöhyketerapiaa sen sijaan, että veisin sinne aina vain poikani. Jättänyt ruokavaliosta lisätyn sokerin, herkut ja maidon ja lisännyt siihen kasviksia ja kalaa. Nähnyt paljon ystäviä ja parantanut maailmaa. Yrittänyt välillä vaan olla.

Reilun viikon sokerittomuuden jälkeen repsahtanut taas syömään karkkia.

Huomannut, että kyllä tämä blogi edelleenkin on se mun juttu. Ei ehkä ihan joka ilta, mutta kuitenkin.



(Eli luvassa on tulevina viikkoina ainakin paljon kesäisiä kuvia, matkapostauksia, arkikuulumisia, kirjavinkkejä ja hyväksi havaittuja reseptejä. Se niistä uusista tuulista ainakin tällä erää siis!)

2 kommenttia:

  1. Jee, kivaa kun haluat taas kirjoittaa! Tässä blogissa on hyvä tunnelma, hienoja kuvia, enemmän lukusuosituksia kuin ehdin kirjastosta lainata ja houkuttelevia reseptejä. Kiitos inspiroivasta blogista ja ihanaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos ihanasta kommentista <3! Ja mihinkäs sitä tiikeri raidoistaan pääsisi... Mahtavaa kesää myös sinne!

      Poista