sunnuntai 18. syyskuuta 2016

10 syntiä.



Kolmistaan-blogissa paljastettiin loppuviikosta 10 syntiä. Pakkohan se oli minunkin kaivaa muutama luuranko esiin kaapista.


1. Olen välillä totaalinen ruokahävikkinatsi. Syön jääkaappiin unohtuneet jogurtit, juon hapottomat limsanloput sekä käytännössä kaikki poikieni jämät, myös ne Pikkuveljen puoliksi pureskellut kurkunpalat, jotka noukin keittiön pöydän alta. Kuvottavaa, tiedän.

2. Mutta kun kierrätysnatsimieheni ei näe, saatan kuitenkin heittää ruuantähteitä tavalliseen roskikseen ihan vain siksi, että se on lähempänä eikä bioskan tapaan vaadi kumartumista ja kurkottelua.

3. Syön "salaa" karkkia i-h-a-n j-o-k-a p-ä-i-v-ä.

4. Unohdin toukokuussa kummityttöni syntymäpäivän.

5. Katselen telkkarista (sivusilmällä) paljon ihan uskomatonta tosi-tv-hömppää kuten Temptation Island Suomea sekä Hottikset 2.0:aa. Nautin myös Will Ferrelin reikäpääkomedioista.

6. Tykkäilen välillä Facebook-kavereideni kuvista ja statuksista monesti enemmänkin siksi, että niistä kuuluu tykätä kuin siksi, että aidosti niistä tykkäisin. Myös lomakuvapjäjäyksille painan usein peukkua, vaikken ole jaksanut edes katsoa läpi kaikkia kahdeksaakymmentäkolmea Teneriffan-kuvaa. Olen ihmishirviö, tiedän, mutta toisaalta tuntuu, ettei edes sitä päivän kymmenennettä vauvakuvaa, huippuhyvää treenitulosta, voimalausetta tai lomakuvaa voi ohittaa ilman peukkua ilman, että vaikuttaa kylmäsydämiseltä.

7. Ennen Pikkuveljen syntymää toivoin, että tällä kertaa minustakin tulisi itse vauvan soseet luomukasviksista ja lähilihasta keittelevä, vain hätätapauksessa purkkiruokaan sortuva äiti, mutta (lasinkeräykseen vietyjen tyhjien pilttipurkkien määrästä päätellen) eipä vain tullutkaan.

8. Jo vaikka kuinka monta kuukautta (no okei, lähes vuoden) minun on ollut tarkoitus kirjoittaa hyvälle ystävälle oikein pitkä, perinteinen kirje. Koskaan "ei ole ollut aikaa".

9. Roikun aivan liikaa Facebookissa. Tykkäämässä, ilmeisesti. Ja jopa kyttäämässä sitä, kuinka paljon tykkäyksiä itse kerään. Tämä Siskonpedin Leikkipuistossa-video kieltämättä hieman kolkutteli omaatuntoa.

10. Välttelen jostain käsittämättömästä syystä roskien viemistä ja mies on hoitanut homman meillä niin kauan, kun olemme asuneet yhdessä. Miehen pitkät työmatkat tekevät välillä tiukkaa. Bioskan vieminen kaksi kertaa miehen viikon työmatkan aikana saa minut tuntemaan itseni todelliseksi Selviytyjäksi.


sekä 11. Ostan ruokakauppareissuilta Lego Minifiguureita itselleni.


Apua, näitä lueskellessani tunnen itseni kyllä aika iljettäväksi.
Kertokaa nyt tekin äkkiä jotain, ettei ole ihan yksin!

6 kommenttia:

  1. Kuule, minäkin olen vältellyt ja aika hyvin välttänyt roskien viemisen niin kauan, kun olen avopuolisoni kanssa asunut (yli viisi vuotta) ja samalla tavalla myös imurointia... Molempia teen satunnaisesti, mutta päävastuu on toisen harteilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mahtavaa, en siis ole yksin! Mun inhokkikotityö on roskien viemisen lisäksi vessan siivous (ihan jo siksi, että tein sitä opiskeluaikoina työkseni), ja teen mieluusti selvästi suurimman osan kotihommista, kunhan mies hoitaa nuo kaksi ;)....

      Poista
  2. Tää oli hauska :) 3-6 sopis aika hyvin myös tänne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin, Brutukseni ;)! (Karkkikaappi on täällä ihan vihoviimeinen keksintö!)

      Poista
  3. Siis roskien vieminen, voi ärsytys! Kaiken lisäks se roskakatos sijaitsee just päinvastaisessa suunnassa kuin mihin aamulla kotoa lähden :P Tästä tulikin mieleen yks synti; katotaan keksinkö vielä 9 lisää postaukseksi asti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on sama homma tuon roskakatoksen kanssa ja sinne meno vaatii aina koko talon kiertämistä - ja sitten ovat vielä ne sadepäivät tai pakkasaamut! Todellinen First world problem siis ;).

      Poista