keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Jyväskylä street art.


Joku ehkä muistaakin, että ihastuin viime vuonna Berliinissä monen muun (pikku)asian ohella siihen, kuinka täynnä erilaista katutaidetta koko kaupunki tuntui olevan. Uuteen teokseen saattoi törmätä minkä kadunkulman takana tahansa, eikä koskaan tiennyt, oliko kyseessä vain jonkun tuntemattoman taitelijan piirros, Banksy vai jokin koulun historiankirjoista tuttu teos, kuten vaikka se prenzlauer bergiläisen kerrostalon seinästä ihan yllättäen vastaan tullut jättimäinen kuva Itä-Berliinistä länteen loikkaavasta sotilaasta. Ihan oma lukunsa oli tietysti myös East Side Gallery, pisin säilytetty osa Berliinin muuria, johon taitelijat ympäri maailmaa piirsivät näkemyksensä vapaudesta.

Lokakuussa Julia+ihmisen blogissa ihailtiin Helsingin pieniä yllätyksiä ja katutaidetta. Tai ennemminkin: miten makeasti koristeltuja sähkökaappeja Helsingistä löytyy. Oikeastaan siitä lähtien olen huomannut yhä useamman siistin jutun myös täällä Jyväskylässä. Kaltereiden takaa tuijottavaan paviaaniin törmäämme toki usein kirjastoreissullamme ja neuvolaan kävellessämme ohitamme aina hillerikuvan, mutta oikeastaan vasta kuluneen kuukauden aikana olen havahtunut siihen, kuinka paljon pieniä taideteoksia täältäkin, yläkaupungilta erityisesti, löytyy. Muutamassa päivässä sähkökaappien ja graffitien bongausinto tarttui viisivuotiaaseenkin. "Hei, tuolla on lintu!" se intoili sunnuntaisella leffanhakureissulla. Ja niinpäs olikin.

Suuri osa kaupungin sähkökaappikuvista on Jyväskylän Energian ja Yläkaupungin yön yhteisen Taidekaappi-projektin satoa, ja halutessaan paikallisten taitelijoiden maalauksia ja kuvia voi kaupungin keskustasta bongailla vaikka omalla katugalleriakierroksellaan. Tänä keväänä projekti laajeni myös lähiöihin, joten ympäri kaupunkia voi törmätä paikallisten taitelijoiden maalauksiin, taidokkaisiin graffiteihin ja kaupungin kuvataidekoululaisten kollaasitöihin (sekä tietty tarroihin ja pelkällä omankädenoikeudella kirjoitettuihin hellyttävän amatöörimäisiin julistuksiin). Että kyllä me täällä Kehä III:n ulkopuolella, haalarikansan ja pitkien vokaalien kaupungissakin osataan.

Mutta ennen kuin nimetään Jyväskylä Suomen Berliiniksi (Suomen Ateenaksi tätä ei näillä koulutusleikkauksilla kai enää voi vakavalla naamalla edes kutsua), niin on pakko todeta, että suurin osa kaupungin sähkökaapeista on edelleen joko ihan puhtaita tai pelkästään töhrittyjä. Hei ihmiset, tietääkö joku, voisiko niille pelkästään sotketuillekin tehdä jotain?


(Niin kuin kuvista muuten näkyy, tänne tuli marraskuun alussa täysi talvi ja viime viikkoina olen aloittanut taas lenkkeilyn. Aika huippujuttuja molemmat.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti