perjantai 10. helmikuuta 2017

Kuukauden vege: tomaatti-cashewpasta sekä ajatuksia imagosyömisestä.


Kuinka moni muu muistaa lukeneensa tammikuun lopulla NYTin artikkelin ruokatrendeistä ja imagosyömisestä? Tekstin mukaan ruokatrendit kuten sushi, lehtikaalisipsit, pienpanimo-oluet, kasvisyönti ja veganismi ovat esimerkkejä statuskamppailusta, joiden avulla halutaan osoittaa omaa hyväosaisuutta tai vastaavasti nostaa sosiaalista statusta. Moni valitsee lautaselleen kasvisvaihtoehdon ennemmin siksi, että se on trendikästä kuin siksi, että se on eettistä, ja osa pistelee poskeensa sushia, vaikkei edes liiemmin siitä pidä, ihan vain imagon - tai ehkä kauniiden instagram-kuvien - vuoksi.

Vähän kyllä kirpaisi. Silläkin viikolla, jona artikkeli Facebookissa eteeni lävähti, olin nimittäin suunnitellut ruokalistalle kaksi kasvisruokapäivää, ja edellisellä viikolla olin istuskellut lounaalla Hanko Sushissa. (Onneksi en sentään huuhtonut lounastani alas pienpanimo-oluella, se vasta snobismia olisi ollutkin). Myös Nytin tekstissä mainittuihin statuksestaan epävarmojen joukkoon sujahdan varmasti vaivatta: akateemisesti korkeasti koulutettuna mutta toisaalta taas pätkätyöläisenä kaikkea muuta kuin hyvätuloisena en oikein osaa lokeroida itsenä mihinkään selkeään sosioekonomiseen luokkaan. Ja me jos ketkä, artikkelin mukaan, olemme niitä pahimpia imagosyöjiä.

Toisaalta myönnän kyllä heti: minä, jos kuka, innostun helposti uusista, pinnalla olevista asioista ja hyppään mielelläni, joskaan en ihan varauksetta ja minkä tahansa, trendien vietäväksi; johan tuo bomber-takki-casekin sen osoitti.

Joku vuosi sitten meilläkin kokkailtiin ahkerasti avokadopastaa ja Henri Alénin tomaattikastikehypen jälkeen meille on ostettu jotain muuta tomaattimurskaa kuin Muttia vain silloin, kun Prisman Mutti-hylly on ammottanut tyhjyyttään. Viime aikojen vegebuumissa vaihdoimme kaikessa ruuanlaitossa tavallisen ruokakerman kaurakermaan, kokeilimme mekin lehtikaalia useammassa eri muodossa ja viimeisen vuoden ajan meidän ostoskassiimme on nostettu kaupassa paljon useammin tofua ja härkäpapuja kuin vaikkapa pihvejä tai naudansuikaleita. Vaikka meillä edelleen kokkaillaan paljon myös esimerkiksi jauheliharuokia, niin olisinko kuitenkaan aloittanut kuukauden liharuoka -postaussarjaa? Tuskin. Ja tämäkin varmasti pitkälti siksi, etteivät uudet jauhelihareseptit ehkä juuri nyt ole sitä, mistä te haluatte lukea - tai mistä itsekään innostun.

Eli kyllä: mekin olemme niitä, joiden kotona on innostuttu viime kuukausina kasvisruuista yhä enemmän, oli se sitten jonkinsorttista statuskamppailua tai ei. Toisaalta trendeistä innostusta ei kai voi nähdä pelkästään huonona asiana, jos se on saanut samalla ihmiset vaihtamaan lihan edes silloin tällöin soijaan, tofuun, härkikseen tai nyhtökauraan, ostamaan enemmän kasviksia ja vihanneksia, kokeilemaa uusia reseptejä ja samalla, edes pikkuisen, pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.

Tästä lähtien blogissa julkaistaan siis aina kuukauden vege. Se voi olla pastaohje, salaatti, leivonnainen tai vaikka kasvissosekeittoresepti, vegaaninen tai mozzarellalla ja parmesaanilla kuorrutettu, mutta kuitenkin joku uusi kasvisruoka, jota meillä on kuluneen kuukauden aikana testattu. Tässä kuussa aloitetaan tomaatti-cashewpastalla, jonka muussattua versiota muuten myös Pikkuveli syö tyytyväisenä. Alun perin ohje löytyi Chocochilin vegaaniruokablogista, joka kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa.



TOMAATTI-CASHEWPASTA

tagliatellea
rasiallinen kirsikkatomaatteja
1 1/2 dl cashewpähkinöitä
1 rkl tomaattipyreetä
2 valkosipulinkynttä
150 g tuoreita herkkusieniä
2 tl balsamicoa
1- 1 1/2 dl vettä
1 dl kaurakermaa
suolaa
mustapippuria
rucolaa
parmesaania

Sekoita sauvasekoittimella pilkotut kirsikkatomaatit, murskatut cashewpähkinät sekä tomaattipyree. Lisää tarvittaessa hieman vettä, jotta tahnasta tulee pehmeämpää.

Pilko herkkusienet ja kuullota niitä sekä murskattuja valkosipulinkynsiä hetki pannulla. Lisää pähkinätahna ja balsamico ja anna hautua keskilämmöllä viitisen minuuttia. Tarvittaessa voit taas lisätä hieman vettä. Sekoita lopuksi joukkoon kaurakerma ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä ja sekoita kastikkeen joukkoon. Pyöräytä sekaan reilusti rucolaa sekä mausta halutessasi parmesaanilla.


4 kommenttia:

  1. Luin itsekin tuon artikkelin ja pidin sitä typeränä. Mielestäni ei ole outoa, että on ruokatrendejä samaan tapaan kuin meikki- tai vaatetrendejä. Sushin syöminen, vaikka ei pidä siitä, ei mielestäni ole snobbailua, vaan hyvää käytöstä. Jos käyt syömässä joka päivä työkavereiden kanssa ja muut haluavat mennä sushipaikkaan, menetkö mukaan vai mielenosoituksellisesti johonkin muuhun paikkaan yksin? Sushibaareista kun ei saa muuta ruokaa.

    Joku voisi pitää minua ruokasnobbailijana, sillä käyn päivittäin lounaalla Helsinkin keskustan trendiravintololoissa. Sushi ei enää ole trendikästä, sitähän syö jo lapsetkin (ainakin omani). Nyt on pinnalla aasialainen ruoka (muukin kuin thai). Niissä kiehtoo voimakkat maut ja keveys. Kaikenlaiset kulhoruuat ovat pop.

    Kasvisruokaan en ole innostunut, vaikka tykkäänkin salaateista ja kasvispastoista. Inhokkeihini kuuluvat mm. tofu ja sienet, vatsani puolestaan ei kestä mitään kaaleja ja papuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta muuten tuo esimerkki työkavereiden kanssa lounaalla käymisestä, eipä tullut minulle mieleenkään! (Ei, vaikka useamman kerran olen roudannut sushilounaalle mieheni, joka ko. ruokaa kyllä syö mutta valitsisi itse kyllä monen muun ravintolan ennen mitään sushipaikkaa).

      Tänne Jyväskylään ruokatrendit tuntuvat muuten tulevan aina vähän myöhässä. Brunssia on alkanut saada vasta viime vuosina, kun se vaikka siellä Helsingissä on ollut ihan vanha juttu jo pitkään. Samoin Hanko Sushi saatiin tänne viimein reilu vuosi sitten, joten sushi on edelleen siinä mielessä melko uusi juttu. Berliinissä toissa kesänä taas fiilisteltiin sitä korealaisen ja vietnamilaisen ruuan ympärillä olevaa hypeä ja innostuttiin itsekin uusista mauista. Silloin mietittiin, että tuo taitaa olla se seuraava SE JUTTU, mutta saa nähdä, milloin se tänne asti rantautuu...

      Poista
  2. Minä luin tuon jutun alun ja jätin siihen. Olen ollut pian kymmenen vuotta kasvissyöjä (vai hitto, tulikohan se jo täyteen?!) ja vegaanikin ennen kuin kaupat pullottivat täynnä helppoa vegaaniruokaa, etten jaksa miettiä mitä joku muu siitä ajattelee. Ja mun mielestä on ehdottomasti hyvä, että kasvisruoka on hitti ja myös vegeeniruoka. Onpahan omakin elämä helpompaa, kuin lähes mistä tahansa saa jo itselleen sopivaa ruokaa ja läheisetkään eivät joudu enää paniikkiin kun menen kyläilemään :D

    On nyt tyhmä kommentoida tuota lehtijuttua sitä lukematta, mutta mun mielestä suomalaisuuden ydin tuntuu myös olevan siinä, että ihan kaikkea uutta pitää kritisoida, muutoksia vastustaa ja ainakin niitä ihmisiä, jotka niihin juttuihin lähtevät mukaan. Ja kyllä, sushista voi olla montaa mieltä, ja kun itse söin sitä ekan kerran, se maistui pahalta. Toisella kerrallakaan en vaikuttunut. Mutta mun mielestä nirsous (joka ei ole sama asia kuin jotain pois jättävä ruokavalio, vaikka jotkut niin haluavat ajatella) on typerää ja söin sitä sushia kun sitä tarjolla jossain oli. Nykyään rakastan sushia. Vaatiihan se maku totuttelua tällaiselta suomalaiselta perunaa ja ruisleipää mutustavalta, mutta kun siitä saa otteen, niin huh huh. Nykyään himoitsen sushia lähes viikottain.

    Ja köyhänä opiskelijana en nyt varsinaisesti koe ruokavalioni kautta omaa statustani esittelevän. Kouluruokalassa vegaaniruoka maksaa 2,60 euroa kuten kaikki muukin :D

    VastaaPoista
  3. Tuo kauppojen kasvis- ja vegaanivalikoiman laajeneminen on kyllä ehdottomasti huippujuttu - jo näin sekasyöjällekin! Meidän lähikaupasta kadun toiselta puoleltakin löytyy nykyään oma vegehylly, joista voi helposti poimia nyhtökauran tai härkiksen sekä tofut ja kauramaidot. Puhumattakaan siitä, että pikaruokaa ja nopeita eineksiäkin on jo saatavana muillekin kuin lihansyöjille.

    Ja totta tuokin, että me suomalaiset olemme aika hitaita lämpenemään uusille jutuille ja leimaamme monesti uudet trendit "snobeiluksi" tai "pätemiseksi". Tylsää kyllä. Mutta toisaalta kiva, että moni on myös innostunut vaikkapa nyhtökaurasta ja härkiksestä, jotka molemmat ovat ihan huippukeksintöjä - ja mahtavia menestysideoita myös!

    VastaaPoista