tiistai 6. kesäkuuta 2017

Romain Puértolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin

"Ensimmäinen sana, jonka intialainen Ajatušatru Vašta Patel lausui saavuttuaan Ranskaan, oli ruotsia. Ja kaiken huipuksi:
    Ikea.
    Hän lausui sanan hiljaa.
   Sen sanottuaan hän sulki vanhan punaisen Mercedeksen oven, laski kätensä silkkisille polvilleen somasti kuin hyvätapainen lapsi ja jäi odottamaan."


Romain Puértolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin (L'extraordinaire voyage du fakir qui était resté coincé dans une armoire Ikea, 2013; suom. Taina Helkamo)
Otava, 221 sivua.


Kun intialainen fakiiri Ajatušatru Vašta Patel ensimmäistä kertaa elämässään jättää taakseen pyhien lehmien luvatun maan, tekee hän sen matkustaakseen yhteensä yli kymmenen tuntia lentokoneella ja linja-autolla Pariisin Ikeaan. Mukanaan hänellä on kuva aidosta ruotsalaisesta männystä valmistetusta Frållenöpik-piikkimaton viimeisimmästä, viidentoista tuhannen piikin mallista, joka hänellä on tarkoitus tarjoushinnalla ostaa. Koskaan aiemmin hän ei ole nähnyt niin paljon spagettiottimia, salaattikulhoja, tuoleja ja lamppuja, peitteistä roikkuvia omituisia nimilappuja tai tyynyjä, jotka on heitelty muka huolettoman harkitsematta huonekalunäyttelyn Birkeland-vuoteelle. Lattiaan piirrettyjä nuolia seuratessaan Ajatušatru - taikuri, silmänkääntäjä ja huijari - tuntee olevansa jonkintasoisen pyhiinvaellusmatkan alussa.

(Ja teille, jotka edelleen mietitte sitä viidentoista tuhannen piikin Frållenöpikiä: kyllä, se on koottava malli, jonka viisitoista tuhatta piikkiä on joka kerta itse käsin asennettava mattoon merkittyihin viiteentoista tuhanteen koloon.)

Koska tarjouspiikkimaton saa mukaansa vasta seuraavana päivänä, päättää fakiiri rahaa säästääkseen yöpyä Ikeassa. Mutta piiloutuessaan yhteen huonekalunäyttelyn kaapeista hän ei osaa arvatakaan, millaiselle matkalle halki Euroopan hän sen seurauksena joutuu.

"He olivat luopuneet kaikesta matkustaakseen maahan, jossa he uskoivat saavansa tehdä työtä ja ansaita rahaa, vaikka sitä varten olisi kerättävä paskaa paljain käsin. Eivät he muuta pyytäneetkään kuin saada kerätä paskaa paljain käsin, kunhan heidät vain päästettäisiin maahan. He halusivat löytää rehellistä työtä voidakseen lähettää rahaa perheelleen ja maanmiehilleen, jotta heidän lastensa vatsat eivät pömpöttäisi pulleina ja raskaina kuin koripallot vaikka olivat tyhjää täynnä, jotta kaikki selviäisivät kotipuolen auringon alla eivätkä kärpäset takertuisi heidän huuliinsa käytyään juuri lehmän takapuolessa. Vaikka laulussa toisin väitetään, kärsimys on auringossa aivan yhtä raskasta kuin muuallakin."

Maaliskuussa nappasin kirjastosta kirjan, jota sen ehkä kauneimman nimen takia tiesin rakastavani jo ennen kuin olin sen lukenut. Skeptikkona olin toki varautunut myös jälleen yhteen astetta liian ranskalaiseen kirjaan, mutta kuinka ollakaan, löysin todellisen helmen: Tyttö joka nielaisia Eiffel-torinin kokoisen pilven oli yksi näteimmistä vähään aikaan lukemistani tarinoista.

Siksi Romain Puértolaisia piti lukea heti lisää: seuraavaksi kiikutin kirjastosta kotiini Fakiiri, joka juuttui Ikea-kaappiin -kirjan, joka takakansihypetyksensä perusteella olisi, jos nyt ei kaunein, niin ainakin mieleenpainuvin tarina vähään aikaan. Mutta siinä se taas oli: se minun makuuni vähän liian ranskalainen kirja.

Fakiiri, joka juuttui Ikea-kaappiin on täynnä sarkasmia, mustaa huumoria ja satiiria, absurdeja juonenkäänteitä, uskomattomia sattumia uskomattomien sattumien perään, vauhtia, vaarallisia tilanteita, kommelluksia ja kohellusta. Pahaksi onneksi siinä on näitä kaikkia kuitenkin ihan liikaa. Kirjan jokaisessa luvussa tuntui olevan asiaa vähintään tusinaan lisälukuun ja pitkien, polveilevien lauseiden ja rönsyilevän juonen pyörteissä tekisi mieli lähinnä huokaista - ja painaa jarrua.

Harmi sinänsä, sillä ainakin minun lukukokemuksessani kaiken kohelluksen alle peittyi myös paljon kirjan sanomasta. Kaikessa absurdiudessaan kun se piirtää myös aika raadollisen kuvan maailmasta, jossa toiset näkevät nälkää samalla kun toiset valitsevat kymmenistä erilaisista salaattiottimista ne kaikkein mieluisimmat ja jossa  Ikean Bestå-hyllyäkin kohdellaan paremmin kuin laitonta siirtolaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti