perjantai 14. heinäkuuta 2017

Kaksi lomaviikkoa numeroina sekä muutamia puhelinkuvia.


Tänään perjantaina mies on ollut kaksi viikkoa kesälomalla. Ihan yhtä pitkän aikaa on tuntunut siltä, paradoksaalista kyllä, ettei blogin päivittämiseen millään ole aikaa: mieluummin olemme suunnanneet puistoon kerrankin kaikki neljä, nähneet ystäviä, joita arkisin ehdimme nähdä liian harvoin, istuneet ulkona syömässä, pakanneet eväät reppuun ja suunnanneet grillaamaan tai ajaneet ihan ex tempore mummolaan mattopyykille, koska kerrankin on luvattu aurinkoa. On sulatettu pakastin, istuttu naapurissa kahvipöydän ääressä ja iltaisin katseltu tv-sarjoja tai luettu kirjoja. Niinä kertoina, kun olen kirjautunut Bloggeriin kirjoittaakseni jotain, on edessä ollut tyhjä sivu, johon en olekaan osannut näppäillä oikein mitään. Eikä ihmekään, kamerakin kun on viime ajat pysynyt pitkälti Pikkuveljen hoitolaukussa, siellä varapaitojen ja eväsrusinoiden alla. 

Siispä tässä meidän kaksi kesälomaviikkoamme numeroina sekä muutamia kännykkäräpsyjä:



260 ajokilometriä
3 eri kaupunkia
700 euron vaihdelaatikkoremontti (koska 13 vuotta vanha auto)
7 vanhaa opiskelukaveria 
1 rantasaunalöylyttely uinteineen
1 Happoradion keikka
3 terassisiideriä

1 mattopyykkipäivä sekä 
2 pestyä mattoa
 1 kesäpäivä mummolassa 
2 kertaa ulkona ilman lapsia (kiitos, anoppi!)
liian monta sadepäivää
3 mato-ongella ongittua pikkukalaa
2 itse järjestettyä brunssia


3 jaksoa Thirteen reasonsia Netflixistä ja
2 jaksoa Twin Peaksia HBO:lta
1 pinkiksi värjätty kesätukka
4 kertaa ulkona syömässä sekä
yhteensä 16 henkeä kahdessa Shalimarin pitkässä pöydässä
3 Oikokatuun maalattua kuvaa


Ainakin 10 kertaa puistossa, joista
3 kertaa grillaamassa
2 lastenhuoneeseen kasattua uutta sänkyä
1 kerta Teeleidissä kaveriporukalla ja
1 kerta frisbeegolfaamassa
liian monta grillattua makkaraa sekä muutama lasillinen valkoviiniä  
2 nähtyä laamaa 
yksi kerta sirkuksessa kahdestaan esikoisen kanssa


Lisäksi vielä 10 päivää yhteistä lomaa sekä reilut kolme viikkoa siihen, että yhden päiväkotirepun sijaan meillä pakataankin kaksi reppua, yksi Vansin isompi ja yksi pieni pöllökuvioinen. Koskaan ennen ei kesä ole tuntunut loppuvan näin pahasti kesken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti