lauantai 28. lokakuuta 2017

Se aika vuodesta, kun hämähäkinseitit ovenpielissä ovat taas muotia.


"Tätä jo vähän odoteltiinkin!" kommentoi kaveri, kun kuukausi sitten naputtelin Facebook-kutsuja lähimmille ystäville ja naapuruston kaveriporukalle. Sillä johan nämä Halloween-juhlat ovat kahden vuoden jälkeen jo jonkinlainen perinne: joka syksy kiireiden ja väsymyksen painaessa päälle pohdin, jaksanko ylipäätään järjestää mitään, mutta niin vaan syksyn edetessä ja Halloween-rekvisiitan hiipiessä kauppojen hyllyille mieli muuttuu. Nyt kolmantena vuonna juhlien järjestäminen oli jo helppoa, sillä kaikki koristeet löytyivät valmiiksi keittiön kaapista - paperilautasten ja -mukien lisäksi piti enää suunnitella menu ja naamiaisasut.

Oikeastaan joka vuosi koristeita ripustellessani vähän harmittelen, että keksimme perheen Halloween-perinteen vasta lasten syntymän jälkeen: aikuisten Halloween oikeasti pelottavine naamiaisasuineen, kummitusjuttuineen ja kauhuleffateemoineen olisi sekin ollut ihan minun juttuni. Toisaalta viime vuosina olemme ottaneet ilon irti myös lapsiperhe-Halloweenista - kurpitsaköynnös ripustettiin keittiön seinälle jo edellisellä viikolla ja hämähäkinseititkin alkuviikosta. Ihan kaikki ei tälläkään kertaa mennyt niin kuin Strömsössä: perjantaisen Egotripin-keikan jälkeen unta oli takana kolme tuntia, kun lauantaiaamuna ruisleipää voidellessani tajusin tehneeni edellisiltana gluteenittomaksi ja vegaaniseksi tarkoittamani kakkupohjan kuitenkin siitä tavallisesta laktoosittomasta margariinista. Ei auttanut kuin vetää päälle neuletakki ja kipaista lähikauppaan ostamaan tarvikkeita toista kakkua varten ja aloittaa alusta.

Mutta kun eteinen sitten lauantaina iltapäivästä täyttyi erikokoisista kengistä, talvitakeista ja märistä hanskoista ja huoneesta toiseen kävellessään sai väistellä vähintään muutamaa naamiaisasuista lasta, tuntui, että juuri tämän takia nämäkin juhlat kannatti taas järjestää. Vaikka aika useinkin on liian kiire ja housujen pukemisesta saadaan helposti aikaan iso riita, niin sitten ovat onneksi nekin päivät, kun isi vetää päällensä poliisiasun, olohuoneen lattialle levitetyllä piknikviltillä voi istua syömässä matokarkkeja ja sohvalle yhteiskuvaan istutetaan ensin kaksitoista naamiaisasuista lasta ja sitten kahdeksan aikuista. Toivottavasti ne muistavat kasvettuaan ennemmin ne jälkimmäiset.

Mutta vaikka meidän aikuisten Halloweeniin on viime vuosina kuulunut juhlienjälkeiset rääppiäiset sekä joku hirveä kauhuleffa, niin tänä vuonna taidan suosiolla ottaa vain yhden kupin teetä sekä vähän popcornia ja vilahtaa nukkumaan ihan kohta. Siitä toisesta kakustakaan ei onneksi enää tarvitse huolehtia, se kun lähti yhden rallikuskin ja sen managerin mukana tuonne naapuriin.

2 kommenttia:

  1. Eikö laktoositon margariini ole gluteiiniton ja vegaani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi nyt kun sanoit, niin oli pakko tarkastaa ja eipä tuossa tuoteselosteessa kyllä, ilmeisesti, mitään maitotuotetta edes ole. Mystistä, olen luullut, että "laktoositon" margariini on vasta laktoositonta ja vasta "maidoton" vegaanista... Kun itse voin syödä ihan kaikkea, olen näiden erityisruokavalioiden kanssa erityisen tarkkana ja vegaanisissa leivonnaisissa käytän aina vain sinistä Floraa, jossa lukee "vegaaninen" ja "maidoton".

      Poista