sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Muutama vinkki ekologisempaan elämään eli kuinka meillä säästetään sekä luontoa että rahaa.


Syksystä alkaen olemme miehen kanssa olleet jonkinlaisella säästökuurilla. Tavoitteena on ollut kiinnittää huomiota kuluttamiseen ja kerätä samalla tilille pesämunaa, jotta sopivan, isomman asunnon joskus, toivottavasti, osuessa kohdalle voimme ihan realistisestikin kilpailla niiden ostajien kanssa, joilla on perintörahaa, sijoituksia, useampia lainantakaajia tai vakituisten työsuhteiden ansioista mahdollisuus ottaa meitä isompi laina. Näin pätkätyöläisinä säästämisen opettelu on tosin ollut myös pieni pakko, sillä lukuvuoden aikana tilille on aina kerättävä sen verran ylimääräistä, ettei jokakesäinen työttömyysjakso kaada taloutta nurin. Samalla olemme kuitenkin innostuneet entistä ekologisemmasta elämäntavasta - sillä kävi ilmi, että säästämällä rahaa säästää samalla helposti myös luontoa.


NÄIN OLEMME SÄÄSTÄNEET - SEKÄ LUONTOA ETTÄ RAHAA:

  • Kilpailutimme kesällä (vihdoin!) sähkösopimuksemme. Sähkölasku pieneni huomattavasti ja rahan lisäksi säästämme jatkossa myös luontoa käyttämällä nykyään ympäristöystävällisempää sähköä.
  • Putkiremontin yhteydessä saimme asuntokohtaisen vesimittarin, mikä pienensi myös vesilaskua, sillä könttäsumman sijaan maksamme nyt vain käytöstä. Keittiöön asennettiin vettä säästävä hana ja suihkuun sekoitin, jossa veden virtaus on normaalia hitaampi
  • Pesemme pyykkiä ja astioita vain täysiä koneellisia emmekä ota pitkiä suihkuja tai valuta vettä turhaan.
  • En enää värjää hiuksiani vaan pelkästään leikkuutan ne parin kuukauden välein. Rahaa säästyy tästä noin neljäkymppiä kuussa.
  • Suunnittelemme aina koko viikon ruokalistan kerralla ja käymme kaupassa kahdesti viikossa. Vertailemme hintoja ja suosimme kauppojen omia merkkejä, mutta emme varsinaisesti tingi mistään: edelleen haluan iltapalavoileipäni päälle kotimaista kurkkua, kotimaista tomaattia ja kotimaista jääsalaattia ympäri vuoden. Kun yhdellä kauppareissulla käytämme yleensä reilut 60 euroa, ylittyy koko kuukauden ruokaostoksille (vaipat ja pesuaineet mukaan lukien) varattu 500 euroa tavallisesti korkeintaan joillain kympeillä.
  • Lopetimme sanomalehtitilauksemme.
  • Kierrätämme mahdollisuuksien mukaan lasten talvikamppeet ja urheiluvälineet kavereiden kesken puolin ja toisin niin, että rahan sijaan omistajaa vaihtaa kahvipaketti, erikoistee, suklaa tai viinipullo.
  • Emme ajele omalla autolla turhaan, kuljemme työmatkat joko kävellen tai bussilla ja työmatkat mies tekee käytännössä aina julkisilla. Jos satunnaisia Helsingin-reissuja ei lasketa mukaan, meidän käytöllämme riittää tankkaus joka toinen kuukausi. Samalla säästämme auton korjauskuluissa.
  • Asumme (tällä hetkellä) tiiviisti, mikä näkyy asumiskulujen ohella luonnollisesti niin sähkölaskussa kuin hiilijalanjäljessäkin.
  • Hyödynnämme tarjoukset, mutta vain jos tuotteelle on oikea tarve: emme osta sitä toista neuletta vain siksi, että siitä saa nyt 25 prosentin lisäalen.
  • Myymme tarpeettomat tavarat kirppiksellä.
  • Koko perheen kallein harrastus on minun Yogaia-sovellukseni, 15 euroa kuussa.
  • Emme päivitä sisustusta fiiliksen tai kauden mukaan, osta kevääksi uusia tekstiilejä tai kanna uuden tieltä kirpputorille vielä ihan hyväkuntoista lamppua.
  • Kokkaamme itse, syömme paljon kasviksia, mies tekee töihin eväät edellisen illan jämäruuista ja jos koulussa on jotain erityisen hyvää ruokaa, ostan sitä mielelläni myös kotiin. Yritämme minimoida ruokahävikin. 
  • Ja ennen kaikkea: shoppailemme vain tarpeeseen. En enää osta uutta neuletta, koska kevät, uusia farkkuja, koska syksy tai ylellistä kosteusvoidetta, koska perjantai, vaan hankimme tavaroita ja vaatteita harkiten. Aika nopeasti on huomannut, että vaikka periaatteessa voisin ostaa, mitä haluan, haluan lopulta aika vähän.

Pelkkää ylläolevaa listaa katsoessa voisi ajatella, että meillä eletään ankeasti penniä venyttäen, hanoja sulkien ja tarjouksia vahdaten, mutta oikeasti ekologinen elämäntapa on tuntunut tosi luonnolliselta ja mahdollistanut sen, että halutessani minulla on rahaa myös siihen extraan: aikakauslehteen ja latteen, lounastreffeihin, sisäleikkipuistoon ja sushiannokseen. Viime maaliskuussa kirjoitin, kuinka syön mieluummin kolmena päivänä kaurapuuroa ja yhtenä sushia kuin neljänä päivänä keskihintaista perusruokaa ja kuinka nuukailen välillä ihan ärsyttävyyteenkin asti. Silti yhdestä en edelleenkään halua säästää: perheen ja ystävien yhteinen aika kaveripariskunnan tapaaminen kaupungilla brunssin ääressä, kahvilatreffit tai lomareissu lasten kanssa ovat sellaisia juttuja, joiden takia jätän mielelläni ne uudet kevätverhot ja nahkatakin ostamatta. Niiden ja muutaman muun hankkimatta jättämämme tavaran ansiosta tilille on kertynyt rahaa muuten myös pieneen kesälomareissuun. 

2 kommenttia:

  1. Kunnioitettavaa! Olen kyllä itsekin periaatteessa samaa mieltä monesta asiasta. Nuukailu tai mieluummin ehkä tiedostava kuluttaminen ei ole sama asia kuin ankea elämä. Syön ihan hyvin, vaikka valitsenkin mieluummin kasvisruuan kuin lihan. En myöskään usko että kukaan esimerkiksi töissä tai kaveripiirissä kiinnittää mitään huomiota siihen onko minulla yhdet vai kahdet mustat housut, jos ne kuitenkin täyttävät saman tyyppisen funktion. Enkä myöskään vaihda kotona sisustustavaroita kovinkaan usein, en pysty elämään sen kanssa miten kaapit täyttyvät kaikesta turhakkeesta. Kirpparille vieminen ei lopulta ole mikään kestävä ratkaisu, sielläkin ne ovat ylimääräistä turhaa. Toisaalta jotakin hetkellistä tarvetta varten saatan kyllä hankkia vaikkapa maljakon tai tarjoiluastian käytettynä. Silloin se ainakin saa jo toisen elämän.
    Toisaalta sitten nautin siitä muutaman euron arvokkaammasta viinipullosta ja vien mielelläni lapsen ulos syömään. Arjen pienten säästöjen jälkeen teen myös hyvällä omallatunnolla lomamatkan perheen kanssa.
    hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin syödään tuolla 500 eurolla kuussa oikeasti tosi hyvin ja monipuolisesti ilman, että mistään tarvitsee tinkiä. Siinä mielessä tietty olen tosi etuoikeutetussa asemassa, että kaikki nuukailu ja säästäminen on ihan oma valinta ja halutessani voisin hyvin ostaa sen kymmenen euron spesiaalijuuston ja uudet farkut; veikkaan, etten olisi asiasta yhtä innoissani, jos jokainen sentti pitäisi ihan oikeasti laskea niin, että rahat riittäisivät koko kuukaudeksi.

      Mekin tuhlataan kyllä edelleen elämyksiin, kuten ulkona syömiseen, pakohuonepeleihin, kahvitteluun, reissuihin tai vaikka uimahallissa käyntiin. Toisaalta en edes koe niitä varsinaisena tuhlailuna vaan nimenomaan siitä arjen hemmotteluna, joka tekee säästämisestäkin mielekästä.

      Poista