maanantai 25. kesäkuuta 2018

Muutama kuva juhannukselta ja FOMO.


Olen varmasti jo useamman kerran kertonut blogissa, kuinka vierastan tiettyjä juhlapyhiä, joina on jotenkin pakko tehdä jotain erityistä - tai tiettyä - ihan vain koska kaikki muutkin ja koska kalenterissa niin lukee. Tiedättehän? Vapuksi pitää olla lastenjuhlat, brunssi ja ylioppilaslakki, uudeksivuodeksi illanistujaiset kaveriporukalla ja kimallemekko, juhannukseksi mieluiten mökki paljuineen sillä samalla porukalla, kukkaseppele ja lopuksi Instagram-kelpoinen auringonlaskuhetki kuoharilasi kädessä. Siksi viime vuosina on ollut erityisen helpottavaa tajuta, että suurin osa noista vaatimuksista ja odotuksista on ihan vain minun omassa päässäni: vaikka kalenterissa lukisikin juhannus, ei sen takia tarvitse tehdä yhtään mitään. Ehkä juuri siksi olen viimeisen viiden vuoden aikana oppinut pitämään myös pitkään inhoamastani vapusta ja alkanut ihan odottaa juhannusta. Niistä pakollisista perinteistä napsimme nykyään ne, mistä oikeasti pidämme, ja jos emme jonakin vuonna halua noteerata vaikka uuttavuotta sen kummemmin, voimme yhtä hyvin syödä makaronilaatikkoa ja mennä nukkumaan kymmenen jälkeen.

Ja itse asiassa tänä vuonna päätettiin uhmata kalenteria ihan kunnolla: kelin takia siirsimme koko juhannusta. Perjantain sateessa ja puuskittaisessa tuulessa kääriydyttiin ihan vain sisätiloihin, unohdettiin grillaus ja kokko ja katsottiin sen sijaan urakalla jalkapalloa, saunottiin ja luettiin sekä mummolasta löytyneitä vanhoja Aku Ankkoja että dekkaria. Vaikka Instagram-feedini täyttyikin illan mittaan kokoista, kukkaseppeleistä, skumppapulloista ja lopulta niistä auringonlaskuista, en tuntenut tippaakaan FOMOa, vaikka meillä olikin käytännössä ihan tavallinen mummolaperjantai. Tuntui oikeastaan kivalta ihan vain vaan olla, vähän extremeltä jopa.

Lauantaina, sateen ja tuulen rauhoituttua, sytytimme sitten vihdoin grillin ja sen jälkeen illalla myös kokon. Oli puusauna, makkaran paisto ja myöhemmin illalla poikien jo mentyä nukkumaan kävelimme miehen kanssa vielä kahdestaan iltauinnille. Lämpömittari näytti kahtatoista ja lammen vesi oli ehkä muutaman asteen lämpimämpää, mutta niin vain talviturkki jäi sille reissulle. Oikeastaan se perinteinenkin juhannus tuntui aika kivalta.

Juhannuskukat keräsin tosin tyynyn alle molemmiksi öiksi. Joidenkin asioiden kanssa kun kannattaa pelata vähän varman päälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti