sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

#EDsinki ja viisi päivää Helsinki-lomailua.


Jos emme tänä kesänä matkustaneetkaan ulkomaille, vietimme kuitenkin tämän viikon pääasiassa Helsingissä.

Maanantaina hypättiin junaan heti aamuseitsemän jälkeen - ihan jotta saataisiin siitäkin täysi lomapäivä Helsingissä. Oltiinkin kaupungissa heti yhdeltätoista ja hotellilla pyörähtämisen jälkeen aloitettiin lomailu lounaalla Kampin Itsudemossa siskon ja siskon miehen kanssa. Koska tarkoitus ei ollut ympätä päiviä liian täyteen, ei loppupäiväksi ollut muuta ohjelmaa kuin Linnanmäki. Lintsin jälkeen haettiin hotellille iltapalaa Fafa’silta ja Subwaylta ja vietettiin sen jälkeen loppuilta hotellin saunassa ja uima-altaalla.

Tiistaina ohjelmassa oli perinteinen Korkeasaari-päivä, ja ennen lautalle menoa piipahdettiin vielä pikaisesti muutamissa kaupoissa. Siskon ja siskon miehen lisäksi saatiin seuraksi myös ystäväperhe, joka sattui olemaan Helsingissä samaan aikaan. ja oli ihana nähdä ystäviä pitkästä aikaa edes näin pikaisesti etenkin, kun tälle kesälle ei saatu sovittua mitään pidempää tyttöjen viikonloppua. Korkeasaaren jälkeen tavattiin vielä miehen sisko Vapinossa ja suunnattiin loppuillaksi jälleen saunaan ja uimaan. 

Keskiviikkona pistäydyimme poikien kanssa pikaisesti Kaupunginmuseon Lasten kaupungissa sekä lounaalla ennen kuin mies suuntasi poikien kanssa Jyväskylän-junaan ja me siskon kanssa Järvenpään kautta Malmille ja #EDsinkiin. Aurinko paahtoi täysin pilvettömältä taivaalta ja jonottaesssa meni koko illan aikana yhteensä useampi tunti, mutta siitäkin huolimatta - tai juuri siksi - keikka ja koko ilta oli jokaisen euron ja jonon arvoinen. Eniten odottamani Photographin sijaan illan hienoin hetki taisi lopulta olla Perfect, jonka aikana kaikki 60 000 ihmistä kuuntelevat ihan hiljaa - ihan vain koska juuri niin tuo kappale kuulostaa kaikkein parhaimmalta.

Torstaina pakattiin siskon kanssa mukaan bikinit, uikkarit, pyyhkeet, dekkari ja lounassalaatit ja suunnattiin lautalla päiväksi Suomenlinnaan. Mittari näytti kahtakymmentäkuutta ja merivesi oli vain joitain asteita kylmempää. Myöhemmin käveltiin vielä syömässä Kalevankadun Putte’s pizza & barissa sekä lasillisilla Loisteen kattoterassilla. Perjantaina kierrettiin puolestaan Helsingissä muutamia kirpputoreja ja second hand -liikkeitä, käytiin ihan superhyvällä lounaalla Töölön vietnamilaisessa Lie Missä ja käveltiin lopulta takaisin keskustaan Töölönlahtea pitkin.

Kun joitain vuosia sitten kipuilin pätkätyöttömyyttäni erityisen paljon, pohdimme miehen kassa puolivakavissamme myös Helsinkiin muuttoa. Useampana keväänä selailin työpaikkoja ja leikittelin ajatuksella ihan uudesta koulusta ja ihan uudesta kaupungista, mutta sitten en kuitenkaan osannut kuvitella hakevani yhtään auki olleista työpaikoista tai tosissani nähdä itseäni asumassa missään muualla kuin Jyväskylässä. Ja oikeasti rakastan Helsinkiä juuri tällaisena: kaupunkina, jossa aina fiilistelen mukulakivikatuja, merta ja Tuomiokirkkoa, raitiovaunujen kolinaa, museoita, lokkien kirkunaa ja uusia, pieniä ravintoloita terasseineen. Minun Helsinkini on ulkona syötyjä lounaita ja lauttamatkoja, päiviä, joina ei tarvitse miettiä tuntisuunnitelmia, siivota tai hikoilla kaupassa koko viikon ostoslistan kanssa, kaupungin kattojen taakse laskevaa kesäaurinkoa ja Linnanmäellä syötyä popcornia - ja vaikka kuinka siellä viihdynkin, en osaisi kuvitella sinne arkeani.

Loman toki voin kuvitella Helsinkiin uudelleenkin, taas kerran. Viiden Helsinki-päivän jälkeen bucket listille jäi nimittäin vielä Heureka dinosauruksineen sekä Luonnontieteellinen museo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti