lauantai 24. lokakuuta 2020

My week: tältä näyttää opettajan työviikko.


Maanantai 19.10.

7.05 Unohdan puhelimen kotiin ja joudun juoksemaan vielä portaat ylös sitä hakemaan. Minuuttiaikatauluni romahtaa saman tien: ehdin ainoastaan nähdä, kuinka bussi vilahtaa ohi. Tänään työmatkaan kuluukin melkein kolme varttia.

7.49 Saavun töihin ja hyppään heti hitaasta lomamoodista totaaliseen oravanpyörään: minulla on kuusi oppituntia yhteen menoon kahdeksasta kahteen, kolmea eri oppiainetta, neljää eri luokkatasoa ja jokainen tunti eri luokassa niin, että jokaisen tunnin jälkeen ehdin ainoastaan sammuttaa laitteet, kerätä tavarani ja rynnätä seuraavaan luokkatilaan. Opettajanhuoneen oveen on ilmestynyt lappu, jossa toivotaan, että opettajanhuoneessa oleilua vältettäisiin. Tänään en ehdikään kuin napata yhden kupillisen kahvia ohikulkumatkalla.

14.45 Tuntien jälkeen jään vielä hetkeksi vastailemaan Wilma-viesteihin ja kirjaamaan tuntipäiväkirjoja.

17.50 Pikkuveli lähtee kaverilleen ja esikoinen saa kaksi luokkakaveriaan kylään. Käytän oman aikani korjaamalla kaksi rästikoetta, päivittämällä tehtäviä Classroomiin ja katsomalla seuraavan päivän tunnit.


Tiistai 20.10.

7.47 Epäonni bussien kanssa jatkuu: tällä kertaa olen itse ajoissa pysäkillä, mutta myöhässä oleva bussi painelee ohi ollenkaan pysähtymättä, vaikka juoksen perään maskini takaa kiroillen. Tänä aamuna käytän työmatkaani melkein tunnin.

8.45 Saavun vihdoin koululle. Tänään lukujärjestyksessä on neljä oppituntia ja muun muassa elokuvasanastoa ruotsiksi ja englannin sanajärjestyssääntöjen treenausta. Kahden hyppytunnin aikana suunnittelin katsovani eteenpäin nelosluokan englantia, mutta aika valuu työkaverin kanssa oppilaan tilanteesta palaveeratessa sekä yhtä lukujärjestyksen sekaannusta selvitellessä. Lopulta en ehdi muuta kuin kopioida kahdet kokeet seuraavaksi viikoksi. 

15.10 Lähden kotiin.

17.00 Esikoinen on treeneissä ja Pikkuveljellä puolestaan kaveri kylässä, joten päädyn korjaamaan yhdet verbikokeet ja tekemään muutamia muita päivältä rästiin jääneitä töitä.


Keskiviikko 21.10.

7.46 Juoksen jälleen bussin perässä, mutta tällä kertaa kuski odottaa ja pääsen kyytiin. Ennen oppitunteja ideoin päivän äidinkielen kaksoistunnille Classroomiin tehtävän henkilöhahmoista ja varaan luokalle Cromebookit. Ohjelmassa on kaksi tuntia ruotsia ja kaksi tuntia äidinkieltä, omistuspronomineja, Pohjoismaiden saaria ja kerronnan keinoja proosassa. Ruokatunnilla selvitellen kahden oppilaan kanssa välituntitilannetta, jonka parissa jatkamme vielä tuntien jälkeenkin. Lisäksi teen seiskaluokkalaisille äidinkielen kokeen proosasta ja sen käsitteistä, korjaan muutaman rästikokeen ja luen sitten seiskaluokkalaisten Classroomiin tekemiä henkilögallerioita.

14.37 Lähden bussille ja siitä hakemaan Pikkuveljeä päiväkodista.

17.35 Muu perhe lähtee harrastamaan ja minä jatkan tiistaina kesken jääneitä nelosluokkalaisten englannin tuntisuunnitelmia. Samalla katson seuraavan päivän tunnit ja päivitän oppilaille muutaman sanalistan Quizletiin. Aikaa kuluu yllättäen yli tunti.


Torstai 22.10.

6.56 Lähden bussille. Keskustassa vaihdan toiseen linjaan ja katson Wilma-viestit. Edellispäivän välituntitilanteen selvittely jatkuu matkalla.

7.41 Saavun koululle. Torstaisin minulla on tunteja vain aamupäivällä ja teen iltapäivän kotoa etänä, mutta tänään jään vielä koululle oman valvontaluokkani koulukuvaan sekä hoitamaan muutamia juoksevia asioita ja soittamaan yhden puhelun.

11.14 Lähden bussilla keskustaan ja käyn sushilla ystävän kanssa. Viikon paras hetki tähän mennessä.

13.38 Saavun kotiin ja jatkan töitä. Suunnittelen eteenpäin kutosluokan ruotsia, vastaan muutamiin Wilma-viesteihin, hoidan muita oman luokkani asioita ja katson seuraavaksi päiväksi lisämateriaalia.

15.36 Lopetan varsinaisesti tältä päivältä ja lähden hakemaan Pikkuveljeä hoidosta.

20.33 Katson vielä läpi seuraavan päivän tunnit.

 

Perjantai 23.10.

7.36 Lähden kotoa ja saavun koululle reilun puoli tuntia myöhemmin. Ennen tunteja ehdin korjata muutaman rästikokeen, ottaa joitain kopioita ja vastata Wilma-viesteihin. Ohjelmassa on tänään kaksi tuntia ruotsia ja kaksi englantia sekä yksi tunti tukiopetusta ruotsista yhdelle oppilaalle. Opettelemme nelosluokkalaisten kanssa artikkelin käyttöä ja treenaamme kasien kanssa ensi viikon kokeeseen. Yhdellä tunnilla jakaudumme osittain käytävän puolelle, jotta useammalla on tila, jossa keskittyä edes jotenkin. Perjantain viimeisellä tunnilla saapuu tuttu riittämättömyyden tunne: en taaskaan pysty monistautumaan useammaksi, tarpeeksi moneksi, tai edes ehdi tehdä niitä asioita, jotka olen edellisenä sunnuntaina kirjoittanut kalenterin päälle liimaamalleni to do -listalle.

14.07 Oppituntien jälkeen palaveeraamme erityisopettajan kanssa ja päivitämme valvontaluokkani oppilaiden tukilomakkeet kuntoon. Kolmen oppilaan tukiasioiden kirjaamiseen menee puolitoista tuntia ja hommaa jää vielä seuraavallekin viikolle. Puoli neljältä on kuitenkin pakko sammuttaa kone.

15.51 Otan vielä muutamia kopioita ja lähden sitten bussille. Maanantain kuutta opetustuntia ehdin ainoastaan vilkaista. Työviikko jatkuu siis sunnuntaina varmasti vähintään tunnin verran. Lomasta on viisi päivää enkä uskalla edes miettiä, että seuraavina viikkoina perustöiden päälle tulevat jälleen seuraavien kokeiden korjaamiset sekä parisenkymmentä vähintään puolen tunnin arviointikeskustelua. Koko viikon olen jatkanut töitä myös öisin unissani.

16.32 Ruokatunnilla juttelimme muutaman työkaverin kanssa, kuinka juuri tänä syksynä alan vaihto on käynyt meillä kaikilla vähintään mielessä. Vasta myöhemmin bussissa tajuan, mistä se minulla johtuu: koronan takia työstä riisuttu kaikki se yhteisöllisyys, mikä kannatteli silloin, kun oli ollut vähän raskaampi tunti tai huoltaja tuli päälle linjoja pitkin, ja jäljellä on enää pelkkä melko yksinäinen puurtaminen kevään aukkoja samalla epätoivoisesti paikaten. Emme enää suunnittele opettajien tyhy-iltaa, lähde laulamaan karaokea, varaa teatterilippuja tai edes istu isolla porukalla opettajanhuoneen sohvaryhmälle juomaan jo vähän kitkeräksi muuttunutta, termospullon pohjalle jäänyttä kahvia ja parantamaan maailmaa. Ilman sitä minun omaa porukkaani ja välillä aika mustaakin huumoria opettajan työ on tuntunut nyt syksyllä aika raskaalta.

Käyn kotimatkalla nappaamasta lähikaupasta pussin karkkia ja dipin jo valmiiksi hankkimilleni sipseille. Perjantai-illan suunnitelmat sentään ovat selvillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti