Fiona Barton: Epäilty.

”Punavalkoinen nauha, joka eilen esti pääsyn kujalle Mama’s Paradisen luo, on revitty alas ja jätetty lojumaan tomuun. Poliisitkin olivat lähteneet. Kävelen hostellin jäljelle jäänyttä rankaa kohti, ja noen haju kutittaa kurkkua ja saa silmät vuotamaan vettä, kun tulen palaneen ulko-oven kohdalle. Mainoskilpi on jostain syystä kestänyt liekit, vaikka retkottaa viimeisen ruuvinsa varassa, mutta teksti on kadonnut, puupinta kärventynyt, maali kupruilla ja hilseilemässä irti.
     Kurkistan sisään ja tähyilen sitten ympärilleni. Ketään ei ole pysäyttämässä minua.
     ”Haloo”, huudan pimeyteen, kaiken varalta, ja hiivin sitten sisään. En tiedä, mitä kuvittelen sieltä löytäväni, mutta kun päädyn jossakin jutussa umpikujaan, haluan vaistomaisesti aina palata alkuun katsomaan, mikä minulta jäi huomaamatta. Ja tämä on alku.”

Fiona Barton: Epäilty (The Suspect, 2019. suom. Pirkko Biström)

Bazar, 462 sivua.

Arvostelukappale.

Lesleyn ja Malcolmin ei ollut avioliittonsa aikana tarvinnut soittaa poliisille vielä kertaakaan; sellainen kuului joidenkin toisten elämään, ei heidän elämäänsä, johon oli kuulunut työt, päivälliskutsut, kaksi lasta, kuulumisten vaihtaminen naapurien kanssa ja oma talo hyvällä asuinalueella. Nyt Malcolm kuitenkin tarttuu puhelimeen ja valitsee numeron, jota ei olisi koskaan uskonut joutuvansa valitsemaan. On viikko siitä, kun heidän Thaimaahan ystävänsä Rosien kanssa reppumatkalle lähtenyt kahdeksantoistavuotias tyttärensä Alex on viimeksi ottanut yhteyttä kotiin eikä hän ole soittanut sovitusti edes kuullakseen päättökokeiden tuloksia. Lähtiessään Alex oli vannonut ottavansa yhteyttä, mitä tahansa, joka toinen päivä. Jotain pahaa on varmasti tapahtunut.

Poliisin lisäksi tapauksesta kiinnostuu myös Daily Postin toimittaja Kate Waters. Loistavien lööppien ohella Kate näkee jutussa myös mahdollisuuden päästä samalla edes jollain tavalla lähemmäs poikaansa Jakea, josta Kate ei ole kuullut kuukausiin ja jonka jäljet johtavat myös Thaimaahan. Minunkin lapseni on kadonnut, ajattelee Kate matkustaessaan kohti Thaimaata. Jos löydän Alexin ja Rosien, voin ehkä löytää myös Jaken.

Kaksi tyttöä, välivuosi, ensimmäistä kertaa ulkomailla ja värikkäitä drinkkejä - vanhempia lukuun ottamatta kaikki poliisista suurlähetystöön tuntuvat odottavan tyttöjen kömpivän esiin viimeistään muutaman päivän kuluttua, häpeissään kaikesta hälystä, mitä heidän pitkäksi venähtäneet juhlansa ovat aiheuttaneet. Oikeastaan tutkimukset käynnistyvät kunnolla vasta, kun Alexin ja Rosien ruumiit löytyvät  rähjäisen bangkokilaisen hostellin tulipalon raunioista.

”Kaksi kuollutta tyttöä.
  Kumpikin kuollut ennen tulipaloa, joka oli ehkä sytytetty hävittämään todisteet rikoksesta.
  Toinen kuristettu, toinen ehkä raiskattu.
  Brittiläinen epäilty tai todistaja, nyt karkuteillä kotimaassa.
  Brittiläinen todistaja, Jamie Lawrence, pidätettynä Bangkokissa.
  Bangkokissa tehty epäilyttävä poliisitutkinta, jossa jäänyt huomaamatta lähes kaikki edellä mainittu.”

Kun Kate alkaa penkoa kunnolla Thaimaan tapahtumia, käy ilmi, että tyttöjen unelmaloma on ollut jotain muuta kuin mitä Alexin sosiaaliseen mediaa jakamista auringonlaskukuvista ja statuspäivityksistä olisi voinut päätellä: reissu, josta piti alun perin tulla Alexin ja tämän parhaan ystävän Magsin matka Thaimaan luontoon ja kulttuuriin, on Rosien kanssa päätynyt likaisen Bangkokin epämääräisiin baareihin sekä nuhjuiseen hostelliin, jonka heppoisen ikkunaverhon takana joku tuntuu seisovan tuijottamassa sisään. Ja sitten tutkimuksissa tulee esiin nimi, joka saa Katen kyseenalaistamaan ammattietiikkaansa. Mitä jos syyllinen onkin joku jonka tunnet, joku jota rakastat? Ja kumpi hän lopulta ensisijaisesti on, toimittaja vai äiti?

Epäilty on Fiona Bartonin kolmas psykologinen trilleri sekä Kate Waters -sarjan dekkari kaksi vuotta sitten ilmestyneen Lesken ja vuoden myöhemmin ilmestyneen Lapsen jälkeen. Kirjan rakenne toimii hyvin jännityksen rakentajana, ja lukija pääsee seuraamaan tarinaa niin Alexin, Alexin äidin Leslien, komisario Bob Sparkesin sekä Katen näkökulmista. Loppuratkaisun kanssa Epäilty ei sorru siihen helpoimpaan, vaikkei kirja kuitenkaan myöskään keksi pyörää uudestaan. Pientä tiivistämistä reilu nelisatasivuinen kirja olisi ehkä kaivannut, mutta tarina onnistuu kuitenkin yllättämään ja pitämään jännitystä yllä loppuun asti. Epäilty on klassinen kolmen ja puolen tähden dekkari, jonka lukee mielellään ja jota suosittelee sen jälkeen myös ystävälle.

”Totuudelle ei ollut sopivaa emojia. Hän oli onneton ja ikävöi kotiin. Matkasta oli tullut toisenlainen kuin hän oli luullut. Ja hän alkoi vihdoinkin myöntää itselleen, ettei olisi pitänyt ottaa mukaan Rosieta.
     Alex ei puhunut siitä kenellekään muulle kuin Magsille. Luojalle kiitos Magsista...
    Hän ei voinut kertoa äidilleen ja isälleen totuutta: Rosie on päissään ja makaa hostellin kaikkien poikien kanssa. En minä tämän vuoksi Thaimaahan tullut. Hän pilaa kaiken. Voisin tappaa hänet.”