Ennen blogin varsinaista vuosikatsausta pitää vielä vetää yhteen kirjavuosi 2018, joka oli jotenkin ihan erityisen hyvä. Pitkästä aikaa olen lukenut useamman kirjan, jotka ovat välittömästi menneet kaikkien aikojen lempikirjojeni listalle ja joita olen sekä suositellut kavereille ja ystäville että ostanut niin omaan hyllyyn kuin joululahjapaketteihinkin. Nekin kirjat, jotka eivät niin paljon säväyttäneet, olivat nekin pääsääntöisesti kuitenkin hyviä, ja jonkinlainen pettymys johtui nimenomaan omista kovista odotuksista. Erityisen kiva on ollut napata mukaan kirja ilman mitään sen kummempia ennakko-odotuksia ja huomata löytäneensä sellaisen helmen kuin Eleanorille kuuluu ihan hyvää.
TÄLTÄ NÄYTTI KIRJAVUOSI 2018
Näitä rakastin:
1. Kate Atkinson: Elämä elämältä
2. Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
3. Kate Quinn: Koodinimi Alice
4. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe
5. Kate Atkinson: Hävityksen jumala
Näistä pidin:
1. Tommi Kinnunen: Pintti
2. Jan-Philip Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus
3. Samuel Björk: Poika pimeästä
4. Eeva Rohas: Raivo
5. Kristina Ohlsson: Syntitaakka
6. Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta
Näihin olin pettynyt:
1. S. K. Tremayne: Ennen kuolemaani
Perushyvästä dekkari, josta olisi voinut saada paljon enemmänkin kuin saippuaoopperamaisen tusinatarinan.
2. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas
Kirja oli toki ihan hyvä, mutta koska kannessa luki Westö, ei pelkästään hyvä ollut sitä, mitä odotin.
3. Juha Itkonen: Ihmettä kaikki
Ihan vaan koska tämäkään itkonen ei yltänyt Anna minun rakastaa enemmän -kirjan tasolle.
Tarkemmat aivot kaikista listan kirjoista löydät blogista tagilla kirjallisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti