Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. joulukuuta 2021

Kirjavuosi 2021.

TÄLTÄ NÄYTTI KIRJAVUOSI 2020


Näitä rakastin: 

Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun

Evie Wyld: Me olemme susia

Anna Ekberg: Kadotettu nainen

Alex Schulman: Polta nämä kirjeet

Saara Cantell: Kaikki tuoksuu lumelta

Elizabeth Strout: Pikkukaupungin tyttö

Satu Vasantola: Kaikki kadonneet

Kate Elizabeth Russel: Vanessa

Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä

 

Näistä pidin:

Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva

Lucy Foley: Jahti

Outi Mäkinen: Karu planeetta 

Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu

Alex Schulman: Eloonjääneet

Juha Itkonen: Kaikki oli heidän

Sisko Savonlahti: Kai minä halusin tätä

 

Näihin olin pettynyt:

Anne Swärd: Vera

Han Kang: Vegetaristi

Natasha Lester: Ranskalainen valokuvaaja

Tara Westover: Opintiellä

 

Nämäkin luin, mutten jaksanut blogata niistä: 

Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt

Lucy Foley: Jahti 

Alex Schulman: Eloonjääneet

Clare Mackintosh: Panttivanki

Saara Turunen: Järjettömiä asioita

J. P. Delaney: Usko minua

Anna Ekberg: Merenneidon kuolema

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut

Elizabeth Strout: Olive, taas 

Ninni Schulmanin kirjat

Matt Hagg: Syitä pysytellä hengissä 

Han Kang: Vegetaristi

Ruth Ware: Lumimyrsky

Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva

Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja

Liane Moriarty: Sulje silmäsi ja laske kymmeneen

Anne Swärd: Vera 

Vera Miettinen: Eerika

Leila Slimani: Kehtolaulu

Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja

Leila Slimani: Toisten maa

Alex Michaelides: Neidot 

Lucy Foley: Kutsuvieraat

Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä


Tarkemmat arviot listan kirjoista löydät blogista tagilla kirjallisuus tai blogin Instagramista.

perjantai 11. joulukuuta 2020

Kirjavuosi 2020.



 TÄLTÄ NÄYTTI KIRJAVUOSI 2020

 

Näitä rakastin:

1. Ann-Marie MacDonald: Linnuntietä

2. Suvi Vaarla: Westend

3. Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani

4. Celeste Ng: Tulenarkoja asioita

5. Saara Cantell: Kesken jääneet hetket 

6. Celeste Ng: Olisi jotain kerrorravaa

 

Näistä pidin:

 1. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

2. Camilla Grebe: Varjokuvat

3. Jessie Burton: Muusa

4. Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade 

5. Emma Cline: Tytöt

6. Kate Quinn: Metsästäjätär

7. Miika Nousiainen: Pintaremontti

8. Delia Owens: Suon villi laulu


Näihin olin pettynyt:

1. Rachel Cusk: Ääriviivat

2. Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen 

3. Éduard Louis: Ei enää Eddy

4. Are Kalvo: Helvetillinen vaelluskirja

 

Nämä luin, mutten jaksanut blogata niistä:

1. Ulla-Leena Lundberg: Jää

2. Camilla Läckberg: Hopeasiivet

3. Toni Morrison: Sinisimmät silmät

4. Harper Lee: Kaikki taivaan linnut

5. Sofie Sarenbrant: Osasto 73

6. Kristina Ohlsson: Korkein tarjous kuolemasta

 

Tarkemmat arvioit listan kirjoista löydät tästä blogista tagilla kirjallisuus.



lauantai 10. lokakuuta 2020

Lapsiperheen vegaanikeittokirja, vinkkejä keittiöön sekä yksi toimiva ohje.


 

*kirja saatu kustantajalta

Elina Innanen ja Suvi Auvinen: Lapsiperheen vegaanikeittokirja (2020)

Kosmos, 214 sivua.


Useamman kerran minulta on kysytty, kuinka meidän sekasyöjäperheemme lapset on saatu syömään pääasiassa kasvisruokaa, ja yhtä usein olen jäänyt pohtimaan, miten vastata. Pikkuveljen kanssa olemme nimittäin päässeet melko helpolla: kuopuksen siirtyessä syömään samoja ruokia muun perheen kanssa on meillä syöty jo enimmäkseen kasvisruokaa, eikä lehtikaalia, linssejä tai härkäpapusuikaleita ole tarvinnut sen kummemmin esitellä tai piilottaa puolihuolimattomasti muusin alle. Esikoisen verrattuna kuopus onkin todella ennakkoluuloton maistelija, joka napsii lautaselta tyytyväisenä tofut, halloumit, avokadonigirit tai vaikka suolakurkun, joiden syömisestä esikoisen kanssa on aikoinaan jouduttu keskustelemaan. Sen sijaan esikoisen kanssa olemme tapelleet tofuista, uhkailleet ja kiristäneet sekä menettäneet kaikki heimomme senkin edestä. Molemmat pojat ovat kuitenkin tottuneet siihen, että arkena meillä syödään kasvisruokaa eikä tarjolla ole mitään vaihtoehtoa, mihin tofuwokin voisi vaihtaa. Kasvisruuan lisäksi meillä on tarjolla aina myös leipää ja salaattia, joten jos päivän ruoka ei olekaan se lemppari, ei pöydästä tarvitse ikinä lähteä nälkäisenä. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi, mutta kaikkea on silti maistettava.

Onneksi on kuitenkin asiasta enemmän tietäviä, jotka osaavat vastata tähänkin kysymykseen minua paremmin ja juuri siksi olin aika innoissani, kun postiluukusta kolahti Elina Innasen ja Suvi Auvisen ihan uusi Lapsiperheen vegaanikeittokirja. Chocochili-blogista tutun Elinan reseptejä meillä on toki kokattu jo aiemminkin, mutta tähän kirjaan on valittu nyt nimenomaan ne reseptit, jotka toimivat parhaiten lapsiperheille. Reseptien ohella kirjasta löytyy myös kattava tietopaketti vegaaniruuasta ylipäätään sekä vinkkejä siihen, kuinka ruokahuolto lapsiperheissä saadaan toimimaan mahdollisimman kivuttomasti.

Mutta kuinka ne jo lihamakaronilaatikkoon ja nauraviin nakkeihin tottuneet lapset sitten saa syömään kasvisruokaa? Elina Innasen ja Suvi Auvisen kirjan mukaan kaikista tärkeintä on totuttaa lapsi monipuoliseen ruokaan ylipäätään, ja mitä aiemmin sen tekee, sitä helpompaa se on - ei siis ihmekään, ettei meillä perheen nelivuotiaan kanssa ole tarvinnut taistella ruuasta läheskään niin paljon kuin yhdeksänvuotiaan. Lisäksi kirja neuvoo olemaan armollinen, mutta toisaalta pitämään kiinni sovituista rajoista: lasta ei voi pakottaa syömään, mutta jos ennen ruokaa on sovittu, että maistetaan, ei sitä sopimusta voi myöskään ruuan aikana muuttaa. Ruokailuun ei myöskään pidä ikinä liittää uhkailua, lahjontaa tai edes lohduttamista vaan ennemminkin kannattaa keskittyä positiiviseen vahvistamiseen sekä siihen, millaisen esimerkin itse lapselle antaa. Monesti lapset vastustavat kaikkea uutta ihan periaatteesta, joten etenkin toteuttaessa vanhempaa lasta kasvisruokavalioon kannattaa lähteä liikkeelle tutuista resepteistä ja korvata ennemmin spagetti bolognesen jauheliha soijalla ennen kuin työntää lapsen eteen tofua tai edes linssejä. Lapsi kannattaa myös ottaa mukaan ruoanlaittoon aina kuin mahdollista, sillä monesti uusiin makuihin tutustuminen on helpompaa, kun lapsi on itse pilkkonut porkkanat tai maistanut kaurapalat.

Silti ainakin itselleni ehkä tärkein idea oli tajuta jotenkin entistä konkreettisemmin, että ruoka on ihan samanlainen osa kasvatusta kuin vaikka ne meidän jokailtaiset lukutuokiomme tai tärkeimmät arvot, jotka haluan siirtää pojilleni. Jos haluan opettaa lapseni arvostamaan luontoa ja ympäristöä, on minun opetettava lapseni myös syömään ilmastokestävää ruokaa.

Jotta ihan joka päivä ei edes tarvitsisi miettiä, mitä syötäisiin, on Lapsiperheen vegaanikeittokirjaan koottu valmiiksi kuuden viikon kiertävä päivällislista, jolla arjen suunnittelu on tehty entistä helpommaksi. Toisaalta kirjasta voi valmiin viikkolistan käyttämisen sijaan napata kokeiltavaksi myös yksittäisiä reseptejä arkeen, viikonloppuun, välipalaksi tai vaikka lastenjuhliin tekemättä varsinaisesta vegaaniuudesta sen isompaa numeroa. Vaikka kirjan reseptit ovatkin kaikki vegaanisia, on teos suunniteltu kaikenlaisille perheille, joissa toiveena on syödä enemmän kasviksia ja oppia valmistamaan sekä herkullista että terveellistä kasvisruokaa. Lisäksi kirjasta löytyy aukeamallinen ohjeita, kuinka lapsiperheissä usein syntyvää ruokahävikkiä voi helposti vähentää ja mitä ylijääneistä perunoista, keitetyistä vihanneksista, riisistä, banaaneista tai vaikkapa tortillalätyistä oikein voi tehdä.

Yksi kiinnostavista faktoista Lapsiperheen vegaanikeittokirjassa oli muuten, että vaikka maailmassa onkin yli 20 000 syötäväksi kelpaavaa kasvia, muodostuu yli 90% ruuastamme alle 20  kasvista. Uusia makuja löytyy siis aika helposti! Meillä testattiin ensimmäisellä viikolla välipalana vihersmoothieta (joka osoittautui hieman yllättäen erityisesti esikoisen herkuksi) ja sunnuntailounaana sticky beanitia. Kokeiltavien listalla ovat tämän lisäksi ensimmäisinä ainakin paprika-paputahna, jolla välipalaleivistä saa heti ruokaisampia, sekä uuniriisi, butter tofu sekä nyhtökaura-gnocchivuoka.


STICKY BEANIT

4 annosta

30 minuuttia

 

 200 g pitkiä vihreitä papuja (pakaste)

200 g kiinankaalia

1 iso punainen paprika

250 g Beanit-härkäpapusuikaleita

1 tl rypsiöljyä

1 tl seesamiöljyä

riisiä


kastike:

2 rkl soijakastiketta

2 rkl vaaleaa siirappia

1 rkl raastettua inkivääriä

2 valkosipulinkynttä

1 limen mehu


Keitä riisi ohjeen mukaan.

Kiehauta pavut, valuta ja siirrä sivuun odottamaan. Pilko kiinankaali ja paprika.

Sekoita kastikkeen ainekset yhteen.

Kuumenna öljyseos paistinpannulla ja ruskista Beanit-suikaleet. Lisää paprika sekä kiinankaalin valkoiset osat ja kuullota hetki. Kaada pannulle kastike ja loput kiinankaalista sekä pavut. Kuumenna pari minuuttia, kunnes neste on haihtunut.

Tarjoa riisin kanssa.


tiistai 21. huhtikuuta 2020

#lukuviikko2020: 75 suosikkikirjaa.


Tällä viikolla vietetään vuosittaista lukuviikkoa. Koska tämänvuotista viikkoa vietetään poikkeusoloissa, haastaakin lukuviikko tänä vuonna kaikki jakamaan vinkkinsä siitä, miten ja millaisiin tarinoihin tarttua nyt, kun se perinteisin kirjastoreissu ei onnistukaan. Lukuviikon kunniaksi tein blogiini listan, josta löydät 75 omaa suosikkikirjaani genreittäin. Jos käytöstä löytyy esimerkiksi joku äänikirjasovellus, näitä kaikkia tarinoita voin suositella enemmän kuin mielelläni.


#lukuviikko2020: 75 suosikkikirjaa

Ulkomaista draamaa:

1. Ann-Marie MacDonald: Linnuntietä
2. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe
3. John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
4. Kate Atkinson: Hävityksen jumala
5. Emma Cline: Tytöt
6. Celeste Ng: Tulenarkoja asioita
7. Clare Mackintosh: Lopun jälkeen
8. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala
9. Donna Tartt: Pieni ystävä
10. Kate Atkinson: Elämä elämältä
11. Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa
12. Lionel Shruver: Syntymäpäivän jälkeen
13. Romain Puertolais: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven
14. Hanya Yanaghara: Pieni elämä
15. Kristin Hannah: Satakieli
16. Anna Gavalda: Viiniä keittiössä
17. Khaleid Hosseini: Leijapoika
18. Alice Sebold: Oma taivas
19. Jostein Gaarder: Maya
20. Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
21. Kate Quinn: Koodinimi Alice
22. Karin Fossum: Hullujenhuone
23. Susan Fletcher: Tummanhopeinen meri
24. Khaleid Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa 
25. Lionel Shriver: Poikani Kevin
26. Emma Donoghue: Huone
27. Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin
28. Susan Fletcher: Meriharakat
29. Anna Gavalda: Kimpassa
30. Pat Conroy: Vuorovetten prinssi


Kotimaista draamaa:

31. Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän
32. Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun
33. Inka Nousiainen: Mustarastas
34. Anja Snellman: Safari Club
35. Riikka Pulkkinen: Raja
36. Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan
37. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
38. Saara Cantell: Kesken jääneet hetket
39. Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
40. Riikka Pulkkinen: Totta
41. Tommi Kinnunen: Lopotti
42. Anja Kauranen: Pelon maantiede
43. Kjell Westö: Kangastus 38
44. Laura Lähteenmäki: Korkea aika
45. Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä
46. Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
47. Anja Snellman: Parvekejumalat
48. Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
49. Laura Lähteenmäki: Ikkunat yöhön
50. Laura Honkasalo: Eropaperit


Kevyempiä hyvän mielen kirjoja:

51. Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
52. Erlend Loe: Naisen talloma
53. Nick Hornby: Skeittari
54. Erlend Loe: Supernaiivi
55. Will Ferguson: Onni TM
56. Miika Nousiainen: Metsäjätti
57. Erlend Loe: Tosiasioita Suomesta


Jännitystä ja dekkareita:

58. Joël Dicker: Stephanie Mailerin katoaminen
59. Gillian Flynn: Teräviä esineitä
60. Fiona Barton: Lapsi
61. Camilla Läckberg: Perillinen
62. Mary Higgins Clark: Huuto yössä
63. Kristina Ohlsson: Varjelijat
64. Samuel Björk: Minä matkustan yksin
65. Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut
66. Karin Fossum: Rakas Poona
67. Gillian Flynn: Kiltti tyttö
68. Camilla Läckberg: Merenneito
69. Kristina Ohlsson: Tuhatkaunot
70. Samuel Björk: Yölintu
71. Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
72. Anne Rice: Veren vangit
73. Mary Higgins Clark: Kauhu kiertää kaupunkia
74. Kristina Ohlsson: Nukketalo
75. Camilla Läckberg: Majakanvartija


tiistai 10. joulukuuta 2019

Kirjavuosi 2019.


Ennen kuin rupesin selaamaan blogista tänä vuonna lukemiani kirjoja, olin varma, että tämän vuoden näitä rakastin -lista olisi todella pitkä. Lopulta kelpuutin sille kuitenkin vain viisi kirjaa - siitäkin huolimatta, että koko vuoden on tuntunut, että olen lukenut erityisen paljon erityisen hyviä kirjoja. Kun aikaa lukea on rajallisesti, nousee rimakin samalla vähän korkeammalle. Niitä ihan kivoja kirjoja en juurikaan - tuota Napoli-sarjaa lukuun ottamatta - ole tänä vuonna edes lukenut.

Paras tänä vuonna lukemani kirja oli ehdottomasti Hanya Yanagharan Pieni elämä. Samalla se oli toki myös kauhein tänä vuonna lukemani kirja. Mutta sellaisia kai ne eritityisen hyvät kirjat lopulta ovat: ne onnistuvat ravisuttamaan niin paljon, että paikoin voi jopa ihan fyysisesti pahoin.


TÄLTÄ NÄYTTI KIRJAVUOSI 2019

Näitä rakastin:
1. Sarah Winman: Kani nimeltä Jumala
2. Hanya Yanaghara: Pieni elämä
3. Kristin Hannah: Satakieli
4. Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
5. Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta


Näistä pidin:
1. Sarah Winman: Merenneidon vuosi
2. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
3. Fiona Barton: Lapsi
4. Kristina Ohlsson: Sairaat sielut
5. Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut
6. Pajtim Statovci: Bolla
7. J. K. Rowling: Harry Potter ja puoliverinen prinssi
8. Joël Dicker: Stephanie Mailerin katoaminen


Näihin olin pettynyt:
1. Donna Tartt: Tikli
2. Camilla Läckberg: Kultahäkki
3. Sofi Oksanen: Koirapuisto
4. Elena Ferrante: Napoli-sarjan kolme ensimmäistä osaa


Tarkemmat arviot kaikista listan kirjoista löydät blogista tagilla kirjallisuus.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kirjavuosi 2018.


Ennen blogin varsinaista vuosikatsausta pitää vielä vetää yhteen kirjavuosi 2018, joka oli jotenkin ihan erityisen hyvä. Pitkästä aikaa olen lukenut useamman kirjan, jotka ovat välittömästi menneet kaikkien aikojen lempikirjojeni listalle ja joita olen sekä suositellut kavereille ja ystäville että ostanut niin omaan hyllyyn kuin joululahjapaketteihinkin. Nekin kirjat, jotka eivät niin paljon säväyttäneet, olivat nekin pääsääntöisesti kuitenkin hyviä, ja jonkinlainen pettymys johtui nimenomaan omista kovista odotuksista. Erityisen kiva on ollut napata mukaan kirja ilman mitään sen kummempia ennakko-odotuksia ja huomata löytäneensä sellaisen helmen kuin Eleanorille kuuluu ihan hyvää.


TÄLTÄ NÄYTTI KIRJAVUOSI 2018

Näitä rakastin:
1. Kate Atkinson: Elämä elämältä
2. Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
3. Kate Quinn: Koodinimi Alice
4. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe
5. Kate Atkinson: Hävityksen jumala


Näistä pidin:
1. Tommi Kinnunen: Pintti
2. Jan-Philip Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus
3. Samuel Björk: Poika pimeästä
4. Eeva Rohas: Raivo
5. Kristina Ohlsson: Syntitaakka
6. Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta


Näihin olin pettynyt:
1. S. K. Tremayne: Ennen kuolemaani
Perushyvästä dekkari, josta olisi voinut saada paljon enemmänkin kuin saippuaoopperamaisen tusinatarinan.
2. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas
Kirja oli toki ihan hyvä, mutta koska kannessa luki Westö, ei pelkästään hyvä ollut  sitä, mitä odotin.
3. Juha Itkonen: Ihmettä kaikki
Ihan vaan koska tämäkään itkonen ei yltänyt Anna minun rakastaa enemmän -kirjan tasolle.


Tarkemmat aivot kaikista listan kirjoista löydät blogista tagilla kirjallisuus.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Lempikirjavinkit eli mitä ystäväni suosittelisivat luettavaksi.



Pimenevän syksyn kunniaksi ajattelin koostaa blogiin listan kirjoista, joihin tarttua niinä sateisina iltoina, joina kotisohva, viltti ja kupillinen teetä tuntuvat paljon paremmalta suunnitelmalta kuin vaikkapa lenkkipolku. Sen sijaan, että itse jakaisin omia kirjavinkkejäni, niitä samoja jännäreitä ja draamaa joita jo teille olen useamman kerran suositellut, päätin kysyä apua Facebook-kavereitani. Kun kirjasuosituksia ja perusteluita sitten alkoi tipahdella, olin ihan fiiliksissä. Keskusteluun ilmestyi useampi oma lempikirjani, mutta oikeastaan vielä enemmän innoissani olin niistä kirjoista, joista en ollut ikinä kuullutkaan tai tutuista klassikoista, joita en itse ollut lukenut: sen lisäksi, että opin taas kavereistani jotain uutta, sain itsekin luettavien listalleni useamman uuden kirjan.

Jo joskus aiemmin kirjoitin, kuinka mielestäni kirjahyllyn sisältö sekä lempikirja kertovat ihmisestä tosi paljon - ja nimenomaan niitä mielenkiintoisia juttuja. Tämän jälkeen allekirjoitan väitteen vielä innokkaammin. Mikä mahtava joukko ihan erilaisia ja erityylisiä ihmisiä minun elämääni kuuluukaan. 


LEMPIKIRJAVINKIT ELI MITÄ YSTÄVÄNI SUOSITTELISIVAT


1. Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
Ahdistava, koskettava, puhutteleva, huojentava.

2. W. Somerset Maugham: Veitsen terällä sekä Hermann Hesse: Lasihelmipeli
Molemmat ovat täysin toiseen ulottuvuuteen vieviä kasvukertomuksia, jotka lukuhetkellään täyttivät täydellisesti jonkin aukon sisimmässäni.

3. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys
Täydellinen ajan ja kulttuurin sekä onnettoman rakkauden kuvaus. 

4. Jonas Hassen Khemir: Montecore
Sekopäinen, mutta niin värikäs ja elävä.

5. Emma Donoghue: Huone

6. Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Päähenkilön tunteisiin meni tosi vahvasti mukaan.

7. Eve Hietamies: Yösyöttö 

8. Katja Kettu: Kätilö 
Kirjoitettu niin, että henkilöt ja maisemat on helppo kuvitella mielessään. Tarina on raakuudessaan kiehtova.

9. Erlend Loe: Muleum
Paras, uskottavin ja koskettavin kuvaus masennuksesta.

10. Kjell Westö: Missä kuljimme kerran

11. Tuomas Vimma: Helsinki 10
Ihanan erilaisen röyhkeä.

12. John Irwing: Garpin maailma
Tempauduin vain mukaan ja sitten tämän tästä löysin itseni hihittämästä. Ja kuitenkin niin koskettava.

13. Anni Kytömäki: Kultarinta
Kerronta on kaunista, se hehkuu tuhansia värejä. 1900-luvun alkuun sijoittuva kirja kertoo ihmisistä, aikuisista ja lapsista, tavasta tehdä toisin. Koskettava ja vaikuttava kirja.

14. David Eddings: Belgarionin taru
Täydellinen sekoitus fantasiaa, seikkailua ja kasvutarinoita. Voisinkin aloittaa sen uudelleen, taas.

15. Pirkko Saisio:Vastavalo, Pienin yhteinen jaettava ja Punainen erokirja
Etenkin kirjoista huokuva itseironia, terävät huomiot ihmisistä, itsestä ja elämästä sekä kasvukipujen kuvailu ja oman identiteetin pohdinta hurmasivat. 

16. Riikka Pulkkinen: Totta
Pysäyttävä, sai miettimään ja herätti tunteita. Parasta, mitä kirja voi tehdä.

17. Spencer Johnson: Kuka vei juustoni?
Helppolukuisin self help -opas, jonka olen lukenut.

18. Jean M. Untinen-Auel: Maan lapset 
Mukaansa tempaavasti kirjoitettu, tuntuu, että kirjoihin on tosissaan tehty taustatyötä aikakausista, joihin ne sijoittuvat.

19. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
Niin klassisen suomalainen ja kiteyttää niin paljon suomalaisuudesta.

20. Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta
Tietokirja kuin historiallinen romaani.

21. Mark Shipperi: Paperback writer 
Hulvaton The Beatlesin vaihtoehtoinen tarina, voi siis suositella etupäässä tosifaneille - Juicen loistava käännös.

22. Sofi Oksanen: Puhdistus

23. Ville Haapasalo: Et muuten usko & Et muuten usko tätäkään
Avaa Villestä vähän erilaisen kuvan kuin mitä esimerkiksi tv-sarjoista saa. Ja kyllä niistä saa myös hyvät naurut.

24. Gabriel Carcia Márquez: Oudot vaeltajat
Kirja jonka äärelle palaan yhä uudelleen ja uudelleen, ja jota syvästi rakastan.

25. Khaled Hosseini: Leijapoika
Järkytti ja kosketti. 

26. Alexandre Dumas: Monte Criston kreivi 
Mukava tunne, kun kieroilijat saa oikein kunnolla munilleen.

27. Halldór Laxness: Salka Valkan
Monia elämän peruskysymyksiä yhteiskunnallisestakin näkökulmasta pohtiva teos, joka sijoittuu jylhään Islannin luontoon, mikä tuo kerrontaan oman säväyksensä

28. Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Suomalaisten nuorten harhailua 1960-luvulta 2000-luvulle.

 29. Johanneksen evankeliumi
Tässä kirjassa tulee todeksi maailman suurin rakkauskertomus.

30. Markus Zusak: Kirjavaras
Natsi-Saksasta kertova kirja kertoo paitsi sodan kauhuista myös aikuisen ja lapsen suhteesta. Kirja kertoo myös siitä, että jokaisen olemassaolo on arvokasta

31. Kamila Shamsie: Poltetut varjot
Elämää ydinpommin varjossa (muttei kuitenkaan täysin toivotonta).

32. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

33. Richard Adams: Ruohometsän kansa 
Hyvin kirjoitettu tarina omintakeisesta aiheesta.

34. Kauko Röyhkä: Silvia
Vähän kuin Heiskasen Lättahatusta punkkareihin romaanina.

35. Andre Brink: Hiekkalinna
Koskettava kuvaus Etelä-Afrikan historiasta ja nykypäivästä.  

36. Kate Atkinson: Elämä elämältä
Virkistävän erilainen, mielenkiintoista ajankuvausta. Jäi todella mieleen, erityisesti siitä miten pienet sattumat/valinnat voi muuttaa koko loppuelämän aivan toisenlaiseksi

37.  Simon Sebag Montefiore: Nuori Stalin
 Pitkään oli jo inhottanut itänaapurin lähihistoria ja ajattelin, että ymmärrän inhoani paremmin luettuani siitä tarkemmin

38. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissä
Niin koskettavia ihmiskohtaloita ja suloinen tarina. Kirja joka parantaa mieliä ja maailmaa.

39. Hans-Ulrich Horster: Lapsi 312 
Jäi pysyvästi mieleen.

40. Liane Moriarty: Hyvä aviomies
Hyvän kirjan voi määritellä monella tapaa, mutta jos hyvää tarinaa kaipaa, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto.


Löytyikö listalta muille enemmän vanhoja suosikkeja vai uutta luettavaa? Mitä kirjaa itse suosittelisit?